Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 18.02.2019

Ilmastouutisia

Puhtaammat laivojen polttoaineet tuovat terveyshyötyjä, mutta vaikuttavat myös ilmastoon


14.02.2018 08:00

Yli 14 miljoonaa lapsuusiän astmadiagnoosia arvioidaan liittyvän laivojen polttoaineista johtuviin päästöihin.

Naturessa julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan puhtaammat laivojen polttoaineet vähentävät lapsuuden astmadiagnooseja 3,6 prosentilla maailmanlaajuisesti. Toisaalta pienhiukkasten väheneminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Meriliikenteessä käytettävät polttoaineet muuttuvat puhtaammiksi vuonna 2020, jolloin Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn sääntely edellyttää, että polttoaineet sisältävät 80 - 86 prosenttia nykyistä vähemmän rikkiä.

Tämä on merkittävin parannus koskien maailmanlaajuisia polttoainestandardeja viimeiseen sataan vuoteen. Muutoksen tavoitteena on saavuttaa merkittäviä terveysvaikutuksia maailmanlaajuisesti.

Nature-lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan puhtaammat meriliikenteessä käytettävät polttoaineet vähentävät lapsuusajan astmasta kärsivien määrää 3,6 prosentilla maailmanlaajuisesti.

Rikkiä sisältävät hiukkaset ovat riittävän pieniä, jotta ne päätyvät hengitettäessä syvälle keuhkoihin. Siksi niitä pidetään ihmisten terveydelle hyvin vahingollisina. Laivojen ilmansaasteiden vaikutukset ovat suurimpia alueilla, joilla on vilkkaasti liikennöityjä laivareittejä ja joiden vieressä on tiheästi asuttuja alueita. Tällaisia alueita ovat erityisesti Kiina, Singapore, Panama, Brasilia ja Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan rannikot.

Uusi IMO-rikkirajoitus vähentää globaalisti meripolttoaineiden sallitun rikkipitoisuuden 3,5 prosentista 0,5 prosenttiin erityisalueiden ulkopuolella, mikä pienentää rikin määrää 35 000 ppm:stä - 5 000 ppm:ään.

Erityisalueet, kuten Itämeri, Pohjanmeri ja Pohjois-Amerikka, ovat jo tiukemman 0,1 % rikkisääntelyn piirissä. "Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon terveyshyötyjä voidaan odottaa vuoden 2020 jälkeen, kun puhtaammat laivojen polttoaineet otetaan käyttöön globaalisti", toteaa Delawaren yliopiston merentutkimuksen ja politiikan professori James Corbett.

Yli 14 miljoonaa lapsuusiän astmadiagnoosia arvioidaan liittyvän laivojen polttoaineista johtuviin päästöihin. Lisäksi merenkulun arvioidaan aiheuttavan vuodessa 400 000 ennenaikaista kuolemaa, jotka johtuvat pääasiassa keuhkosyövästä tai sydän- ja verisuonitaudeista. Tämä on noin 3-4 % näistä WHO:n arvioimista ilmansaasteiden aiheuttamista taudeista maailmanlaajuisesti. Alusten rikkipäästöjen vähentäminen vähentää myös muita globaaleja terveyshaittoja. Arvioiden mukaan puhtaampien polttoaineiden käytöllä vältetään noin kolmannes vuotuisista laivaliikenteen aiheuttamista sydän- ja verisuonitaudeista ja keuhkosyöpäkuolemista.

Pienhiukkasten väheneminen nopeuttaa ilmastonmuutosta

"Mallinnuksessa otettiin yksittäisten laivojen tekniset ominaisuudet huomioon ja käytettiin alusten navigointijärjestelmien lähettämää paikkatietoa kuvaamaan, missä ja kuinka alukset operoivat", selittää Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen.

Vaikka terveyshyödyt ovatkin selkeitä, tutkimuksessa selvitettiin myös puhtaampien laivojen ilmastovaikutuksia.
"Laivojen päästöt aiheuttavat rikkiä sisältäviä pienhiukkasia, jotka heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen, mikä samalla jarruttaa ilmastonmuutosta. Olemme arvioineet, että puhtaampien polttoaineiden käyttö laivoissa lisää ilmaston lämmittävää vaikutusta noin kolme prosenttia ihmisen aikaansaamasta ilmaston lämpenemisestä", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mikhail Sofiev. "Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa tarvitaan lisää toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi."

Ilmiötä voi verrata kattilaan, joka kiehuu. Jääpalojen lisääminen kiehuvaan veteen voi hidastaa veden kuumenemista, mutta se ei pysäytä prosessia.
Siksi pitää pohtia myös sitä, mitä ilmastolle tapahtuu, kun laivat päästävät rikkiä ilmakehään ja näin hidastavat ilmaston lämpenemistä.

Toisaalta merenkulun odotetaan jatkuvasti kasvavan ja näin jatkavan sekä haitallisten päästöjen että kasvihuonekaasujen tuottamista. Tulevista vähennyksistä huolimatta vähärikkisetkin polttoaineet aiheuttavat edelleen noin 250 000 kuolemantapausta ja 6,4 miljoonaa lapsuuden astmatapausta vuodessa, joten yhä tiukempia standardeja tarvitaan myös vuoden 2020 jälkeen.

Tutkimusta johti Delawaren yliopisto ja kansainvälisessä tutkijaryhmässä oli tutkijoita Ilmatieteen laitoksen lisäksi Rochester Institute of Technologystä (RIT) ja Energy and Environmental Research Associatesta.
Tutkimusta rahoitti ClimateWorks -säätiö, Suomen Akatemia, Ilmatieteen laitos ja Energy and Environmental Research Associates.

Ilmatieteen laitos/ CO2-raportti

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska