Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 15.12.2019

Ilmastouutisia

Pohjoisen puut yllättivät tutkijat – ne päästävät kasvihuonekaasu dityppioksidia ilmakehään


19.11.2019 08:00

Juuri julkaistussa tutkimuksessa Helsingin yliopiston tutkijat yhdessä vieraileva tutkija Dr. Katerina Machacovan kanssa osoittivat, että pohjoisen havumetsävyöhykkeen puut ovat kasvihuonekaasu dityppioksidin (N2O) lähteitä. Tutkimus tuo uutta tietoa puiden merkityksestä kasvihuonekaasujen nieluina ja lähteinä, ja osoittaa, että metsillä on merkitystä hiilen sidonnan lisäksi muiden kasvihuonekaasujen lähteenä

Tutkimusryhmä havaitsi, että metsämaan lisäksi myös pohjoisen havumetsävyöhykkeen puut mänty, koivu ja kuusi päästävät kasvihuonekaasu dityppioksidia ilmakehään. Jo ryhmän aiemmassa tutkimuksessa (Machacova et al., 2016; Scientific Reports) osoitettiin, että boreaalisen eli pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsän mäntyjen rungot ja latvusto ovat dityppioksidin lähteitä. Nyt tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että myös koivut ja kuuset päästävät dityppioksidia ilmakehään.

  • Puilla voi olla aiemmin oletettua merkittävämpi rooli metsien dityppioksiditaseessa samoin kuin globaalissa dityppioksiditaseessa, sanoo apulaisprofessori Mari Pihlatie Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.


Tutkimuksen merkittävin havainto oli, että puiden runkojen dityppioksidipäästöillä on selvä vuodenaikaisvaihtelu, joka seuraa puiden fysiologista aktiivisuutta. Kasvukauden aikana puut päästävät dityppioksidia rungoilta ja talven lepokaudella jopa kuluttavat dityppioksidia. Vaikka talviaikainen dityppioksidin kulutus vähentää koko vuoden päästöä niin vuositasolla laskettuna puut pysyvät dityppioksidin lähteinä. Dityppioksidipäästöjen vuodenaikaisvaihtelu seurasi puiden runkojen hiilidioksidipäästöjä, jotka olivat myös suurimpia kesällä.

Pui­den pääs­tö­jen mit­taus on haas­teel­lis­ta


  • Puut dityppioksidipäästöjen lähteenä on uusi havainto metsäympäristöissä. Yleisesti puilla ei ole oletettu olevan roolia metsien dityppioksiditaseessa eikä puita siksi ole mitattu. Osin puiden jättäminen pois mittauksista on johtunut haasteista rakentaa sopivia mittauskammioita, jotka sopisivat runkojen ympärille tai vielä vaikeampaa latvuston mittausta, jossa mittaukset pitäisi tehdä ylhäällä oksastossa, kertoo tutkijatohtori Elisa Vainio Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.


Yleisen tieteellisen käsityksen mukaan kasvihuonekaasujen tärkeimmät päästölähteet ovat lannoitetut ja typpirikkaat maatalousmaat. Ensimmäisen kerran jo vuonna 1998 ehdotettiin, että puut voivat kuljettaa maaperässä mikrobien tuottamaa dityppioksidia ilmakehään. Tämän jälkeen laboratoriokeissa vahvistettiin sama ilmiö (Pihlatie et al., 2005), jonka jälkeen tehdyt tutkimukset ovat yhdellä kädellä laskettavia.

Mo­nen­lai­set ym­pä­ris­tö­te­ki­jät vai­kut­ta­vat met­sien kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töi­hin


Tässä juuri julkaistussa tutkimuksessa yhdistettiin ensimmäistä kertaa kattavat ympäristömuuttujien mittaukset ilmakehästä, maaperästä ja puustosta dityppioksidipäästöihin. Hyytiälän SMEAR II mittausasema on ainutlaatuinen ja tunnettu kattavista ja jatkuvatoimisista metsän toiminnan mittauksista. Kun dityppioksidipäästöjen mittaus puista ja maaperästä yhdistettiin aseman ekosysteemitason mittauksiin, havaittiin, että puiden dityppioksididynamiikka seuraa puiden fysiologista aktiivisuutta.

Tutkijat osoittivat lisäksi, että jopa typpiköyhässä boreaalisessa metsässä, jossa typen määrä rajoittaa puiden kasvua, osa ekosysteemin typestä karkaa ilmakehään dityppioksidina. Aiemmissa ryhmän tutkimuksissa havaittiin, että mittausmetsikön dityppioksidipäästöt muodostavat vain murto-osan koko metsikön typen käytöstä ja sisäisestä kierrosta (Korhonen et al., 2013). Metsä kierrättää siten tehokkaasti hajottamalla maaperän orgaanista ainesta ja vapauttamalla siten kasveille käyttökelpoista typpeä, jonka puut hyödyntävät kasvuunsa. Typpi palaa takaisin maahan neulas- ja lehtikarikkeena. Pieni osa kierrätettävästä typestä päätyy dityppioksidina ilmakehään joko suoraan maaperästä, tai puiden kuljettamana maasta. Tutkijat ehdottavat, että suurin osa puiden runkojen päästämästä dityppioksidista on maaperässä mikrobien tuottamaa ja kulkeutuu puiden haihdunnan mukana juuristosta runkoon, josta se vapautuu rungon läpi ilmakehään.

Tutkijat arvelevat, että Keski-Euroopan metsissä, jossa ilmakehän typpilaskeuma on lannoittanut metsiä, puiden rooli koko metsän dityppioksidipäästöjen lähteenä voi olla huomattavasti suurempi. Puiden dityppioksidivaihdon vuodenaikaisvaihtelusta ei ole ryhmän tutkimuksen lisäksi muita julkaisuja joten lisätutkimukselle on suuri tarve maailmanlaajuisesti.

Helsingin yliopisto/CO2-raportti

Bookmark and Share






48


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska