|
|||
|
|||
|
|
Pellonkäytön optimoinnilla maatalouden päästötalkoisiin - Osallistu hankkeen joukkoistamiseen
25.08.2017 09:00
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt muodostavat noin 20 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Suomen ilmastopaneelin mukaan maatalouden päästövähennykset saavutetaan tehokkaimmin muuttamalla maankäyttöä ja maankäyttömenetelmiä vähäpäästöisempään suuntaan. Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa tutkitaan miten pellonkäytön optimoinnilla voidaan samalla pienentää satokuiluja sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Pellonkäyttöä optimoidaan kohdentamalla tuotantopanokset oikein eli tarvittaessa lisäämällä niitä korkeatuottoisilla lohkoilla ja toisaalta taas vähentämällä heikkovasteisilla lohkoilla. Kestävästi tehostettujen parhaiden peltolohkojen satojen kasvaessa heikommin tuottavien tai sijainniltaan epäedullisten peltojen tuotantoa voidaan laajaperäistää esimerkiksi viherlannoitusnurmiksi, reuna-alueiksi, luonnonhoitopelloiksi ja riistapelloiksi. Erityisen suuripäästöisten turvepeltojen tapauksessa voidaan harkita metsitystä. Näillä toimilla voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä, kun ympärivuotisen ja pitkäkestoisen kasvillisuuden osuus kasvaa. Nämä muutokset tukevat myös maatalousympäristön monimuotoisuuden ylläpitoa.
OPAL-Life-hanke yhdistää useiden eri tieteenalojen asiantuntemuksen viljelijöiltä kerättyihin näkemyksiin. Pellonkäytön optimointityökalun avulla viljelijöiden on mahdollista suunnitella omaa pellonkäyttöään kustannustehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Hankkeessa on mukana 20 pilottitilaa ympäri Suomea ja se kestää vuoteen 2020 saakka.
Kasvihuonekaasupäästöjä monitoroidaan pilottiviljelijöiden peltolohkoille perustetuilla kokeilla. Hankkeessa mitataan ja mallinnetaan kasvihuonekaasu-päästöjä ja maaperän hiilivarastoja viljanviljelyssä, luonnonhoitopelloilla ja metsityksessä ja etsitään ilmastoviisaita maankäyttömuotoja mahdollisen tuotannon tehostamisen vapauttamille peltohehtaareille. Lisäksi arvioidaan monipuolistuvien viljelykiertojen merkitystä säävaihtelun aiheuttamien riskien pienentämiselle.
Sosiaalinen hyväksyttävyys on OPAL-Life-hankkeen yksi keskeinen tavoite, ja hankkeen toimia tehdään tiiviisti yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Hyväksyttävyyttä uusille menetelmille rakennetaan myös ottamalla keskeiset sidosryhmät mukaan kehitystyöhön joukkoistamisen avulla. Joukkoistamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa ongelmanratkaisuun tai tiedonhakuun haetaan vastauksia ja näkemyksiä hajautetusti, isolta joukolta asiantuntijoita.
OPAL-Life-hankkeen joukkoistamiskysely on nyt auki 20.9. asti Tricider-alustalla. Kyselyyn vastaamalla pääset kertomaan mielipiteesi hankkeestamme sekä osallistumaan maatalouden kehittämiseen kestävämpään suuntaan! Joukkoistamisalustan tuloksista kootaan raportti ja käyttökelpoiset ideat sekä uudet näkökulmat otetaan tutkimuksessa huomioon, sillä hanke jatkuu vuoteen 2020 asti.
Voit vastata kyselyyn täältä.
Vera Kauppinen, Luke
|
|
42
   |
 | Ilkka Savolainen: Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää |
 | Antti Mäkelä: Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa? |
 | Sanna Kopra: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi? |
 | Pinja Sipari: Ilmastokasvatusta opettajille |
 | Anne Tolvanen: Terve luonto osaksi maankäyttöä |
 | Ilkka Savolainen, Sanna Syri: Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää? |
 | Mikko Alestalo: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan |
 | Eemeli Tsupari, CO2Esto: Lehmän lannalla liikenteeseen |
 | Unto Eskelinen: Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä |
| Ilkka Savolainen: Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta |
07.11.2018
Selvitys Suomen puukerrostalohankkeista: lähivuosina valmistumassa jopa 6000 puukerrostaloasuntoa
09.11.2018
Saamelaiset yhä alttiimpia ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille
13.11.2018
Lisätalousarvioesityksessä rahaa metsien suojeluun ja kiertotalouden edistämiseen
14.11.2018
EU:lta merkittävää rahoitusta Suomen ympäristöhankkeille
|
¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática. Consecuencias del cambio climático en los pecesSource: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma Could evaporation be the next renewable energy?Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle. Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono. Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentariaSource: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'. |
| Tilaa uutiskirje RSS-syöte Yhteystiedot Lähetä uutisvinkki Käyttöehdot Fakta om CO2-raportti.fi About CO2-raportti.fi |
  |
