Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Parvekelasituksella merkittävää energiansäästöä


04.12.2013 10:26

Sisäänvedetyissä nauhaparvekkeissa lasituksella saavutetaan suurin lämmitysenergiansäästö.

Kuva: Lumon

Parvekelasituksia valmistavan Lumonin mukaan lasituksen asentaminen parvekkeelle vähentää vanhojen asuinkerrostaloasuntojen lämmitysenergian kulutusta keskimäärin 5,9 prosentilla. Tämä vastaa energiatehokkuusvaikutukseltaan jopa 100 millimetrin paksuista lisälämmöneristystä.

Parvekelasituksia on Suomessa asennettu 1980-luvun puolivälistä lähtien. 1990-luvulla parvekelasitusten suosio kasvoi voimakkaasti, koska kerrostaloasukkaat alkoivat entistä enemmän arvostaa parvekkeen käytettävyyttä myös kevään ja syksyn koleilla säillä.

Viiden viimeisimmän vuoden aikana parvekelasitusten merkitys huoneiston energiatehokkuuden kohentajana on noussut erittäin tärkeäksi lisäkriteeriksi parvekelasitusta hankittaessa. Lasituksen arvo elinkaarinäkökulmasta tulee edelleen kasvamaan lähitulevaisuudessa, kun myös eri materiaalien hiilijalanjälki otetaan tarkasteluissa huomioon.

- Tänä ja viime vuonna käyttöön otetut energiatehokkuussäädökset sisältävät jo vaatimuksia, joiden huomioonottaminen tekee lasituksesta vielä järkevämmän ratkaisun kuin se ennen näitä kiristyneitä säädöksiä oli, toteaa Ramboll Finland Oy:n energia-asiantuntija Kimmo Hilliaho.

Hilliaho on perehtynyt parvekelasitusten energiatehokkuuteen sekä diplomityössään Tampereen teknillisessä yliopistossa että sen jälkeen Ramboll Finlandin tekemissä, Lumon Oy:n tilaamissa tutkimushankkeissa. Hän esitteli viimeksi mainittujen tuloksia Tampereen teknillisen yliopiston järjestämässä rakennusfysiikkaseminaarissa lokakuussa 2013.

Hyödyt suurimmat 70-luvun taloissa

Hilliaho selvitti tutkimuksessaan parvekelasituksen vaikutuksia hervantalaisen, 1970-luvulla rakennetun asuinkerrostalon energiatehokkuuteen. Energiatehokkuuden arviointi perustui dynaamiseen mallinnukseen ja tehtyihin lämpötilamittauksiin sekä tulosten keskinäiseen vertailuun.

Hilliahon ja Rambollin energiasuunnittelijan Eerik Mäkitalon esittämät tulokset paljastivat huomattavia, lasitukseen ja lasituksen puuttumiseen liittyviä eroja rakennusten energiatehokkuudessa.

- Lasituksen energiatehokkuusvaikutukset ovat parhaimmillaan etenkin niissä 1970-luvun taloissa, joita rakennettaessa eristävyys- ja energiatehokkuuskriteerit ovat olleet vähällä huomiolla. Lasituksen edut vielä korostuivat sisäänvedetyillä parvekkeilla, siis parvekkeilla, joiden seinä on kolmelta sivultaan rakenteeltaan umpinainen, Hilliaho selvittää.

Parvekkeiden lasitus tuottaa Suomen oloissa lämmitysenergialaskuun parhaimmillaan runsaan kymmenen prosentin säästöt. Keskimääräinen säästö 256 lähiökerrostaloasunnon simulointitarkastelun perusteella on 5,9 prosenttia.

CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

18.06.2018
Peltojen kipsikäsittely mullistaisi Itämeren vesiensuojelun - jopa Saaristomeren kirkastumiselle uutta toivoa

15.06.2018
Aurinkoenergiaa Helsingin kaupungin rakennuksiin

14.06.2018
Espoon Otsolahteen hulevesien laatua parantava biosuodatusrakenne

13.06.2018
Uusi jäteveden poistoputki pitää Itämeren puhtaampana

11.06.2018
Suomi sai juhlavuosilahjoina yli 8000 hehtaaria uusia suojelualueita

08.06.2018
HSY ja Fortum sopivat maanvuokrauksesta Ämmässuolle rakennettavaaa energiantuotantolaitosta varten

06.06.2018
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

05.06.2018
Suomi kutsuu yrityksiä ja tutkimuslaitoksia kehittämään Ahvenanmaasta puhtaan energiajärjestelmän älykästä testialuetta

04.06.2018
Komissio haluaa rajoittaa kertakäyttömuovien päätymistä meriin ja luontoon

01.06.2018
Hiilipörssi avautuu - uusi alku tuhotuille soille

30.05.2018
Kärkihankerahoituksella parannetaan vesien ja Itämeren tilaa

28.05.2018
Jätteille valmisteilla markkinapaikka

25.05.2018
Kaupungistuminen ja energiantuotannon tekninen kehitys helpottavat Itämeren ympäristötavoitteisiin pääsyä

23.05.2018
Ympäristöministeriöltä 1,85 miljoonaa euroa avustuksia järjestöille ja ympäristönhoitoon

21.05.2018
Mikä pysäyttäisi pelloilta valuvat ravinteet? 3 vesiensuojelumenetelmää vertailussa

18.05.2018
Väitös: Linnut käyttävät monimuotoista informaatiota elinympäristön valinnassa

16.05.2018
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tiivistävät yhteistyötä kosteikkolintulajien elinympäristöjen suojelemiseksi

07.05.2018
Valiolle energiatukea liikennebiokaasun tuotantoon lietelannasta

03.05.2018
Ilmastoneuvottelut Bonnissa käynnissä - tavoitteena edetä Pariisin sopimuksen säännöissä

30.04.2018
Suomen maatalouden vesiensuojelutoimet mallina EU:n tulevassa maatalouspolitiikassa?

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni