|
|||
|
|||
|
|
Parvekelasituksella merkittävää energiansäästöä
04.12.2013 10:26
Parvekelasituksia valmistavan Lumonin mukaan lasituksen asentaminen parvekkeelle vähentää vanhojen asuinkerrostaloasuntojen lämmitysenergian kulutusta keskimäärin 5,9 prosentilla. Tämä vastaa energiatehokkuusvaikutukseltaan jopa 100 millimetrin paksuista lisälämmöneristystä.
Parvekelasituksia on Suomessa asennettu 1980-luvun puolivälistä lähtien. 1990-luvulla parvekelasitusten suosio kasvoi voimakkaasti, koska kerrostaloasukkaat alkoivat entistä enemmän arvostaa parvekkeen käytettävyyttä myös kevään ja syksyn koleilla säillä.
Viiden viimeisimmän vuoden aikana parvekelasitusten merkitys huoneiston energiatehokkuuden kohentajana on noussut erittäin tärkeäksi lisäkriteeriksi parvekelasitusta hankittaessa. Lasituksen arvo elinkaarinäkökulmasta tulee edelleen kasvamaan lähitulevaisuudessa, kun myös eri materiaalien hiilijalanjälki otetaan tarkasteluissa huomioon.
- Tänä ja viime vuonna käyttöön otetut energiatehokkuussäädökset sisältävät jo vaatimuksia, joiden huomioonottaminen tekee lasituksesta vielä järkevämmän ratkaisun kuin se ennen näitä kiristyneitä säädöksiä oli, toteaa Ramboll Finland Oy:n energia-asiantuntija Kimmo Hilliaho.
Hilliaho on perehtynyt parvekelasitusten energiatehokkuuteen sekä diplomityössään Tampereen teknillisessä yliopistossa että sen jälkeen Ramboll Finlandin tekemissä, Lumon Oy:n tilaamissa tutkimushankkeissa. Hän esitteli viimeksi mainittujen tuloksia Tampereen teknillisen yliopiston järjestämässä rakennusfysiikkaseminaarissa lokakuussa 2013.
Hyödyt suurimmat 70-luvun taloissa
Hilliaho selvitti tutkimuksessaan parvekelasituksen vaikutuksia hervantalaisen, 1970-luvulla rakennetun asuinkerrostalon energiatehokkuuteen. Energiatehokkuuden arviointi perustui dynaamiseen mallinnukseen ja tehtyihin lämpötilamittauksiin sekä tulosten keskinäiseen vertailuun.
Hilliahon ja Rambollin energiasuunnittelijan Eerik Mäkitalon esittämät tulokset paljastivat huomattavia, lasitukseen ja lasituksen puuttumiseen liittyviä eroja rakennusten energiatehokkuudessa.
- Lasituksen energiatehokkuusvaikutukset ovat parhaimmillaan etenkin niissä 1970-luvun taloissa, joita rakennettaessa eristävyys- ja energiatehokkuuskriteerit ovat olleet vähällä huomiolla. Lasituksen edut vielä korostuivat sisäänvedetyillä parvekkeilla, siis parvekkeilla, joiden seinä on kolmelta sivultaan rakenteeltaan umpinainen, Hilliaho selvittää.
Parvekkeiden lasitus tuottaa Suomen oloissa lämmitysenergialaskuun parhaimmillaan runsaan kymmenen prosentin säästöt. Keskimääräinen säästö 256 lähiökerrostaloasunnon simulointitarkastelun perusteella on 5,9 prosenttia.
CO2-raportti
|
|
34
   |
15.10.2018
Komissio antoi Suomelle suosituksia jätteenkierrätyksen lisäämisestä
09.10.2018
IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla
05.10.2018
Ympäristöministeriön vuoden 2019 talousarvioesitys
03.10.2018
HSY uudistaa jätehuoltomääräykset ja parantaa lajittelumahdollisuuksia
02.10.2018
Muovipakkausten keräysastiat yleistyvät taloyhtiöissä
01.10.2018
Ruokahävikkiä voi vähentää suunnitelmallisuudella ja mielikuvituksella
24.09.2018
Tutkimus: Puukerrostalojen määrän odotetaan tuplaantuvan vuosina 2018-2020
20.09.2018
Kuinka kaatopaikalle kertyvistä kestomagneeteista saadaan eroteltua harvinaisia maametalleja?
19.09.2018
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen ilmansaasteita vähentävistä säännösmuutoksista
18.09.2018
Suolapitoisuuden lasku ja lämpötilan nousu haitaksi Itämeren rakkolevälle
17.09.2018
Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla
12.09.2018
Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseen merkittävä lisärahoitus budjettiriihessä
07.09.2018
Espoo mukaan YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkien verkostoon
 | Ilkka Savolainen: Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää |
 | Antti Mäkelä: Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa? |
 | Sanna Kopra: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi? |
 | Pinja Sipari: Ilmastokasvatusta opettajille |
 | Anne Tolvanen: Terve luonto osaksi maankäyttöä |
 | Ilkka Savolainen, Sanna Syri: Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää? |
 | Mikko Alestalo: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan |
 | Eemeli Tsupari, CO2Esto: Lehmän lannalla liikenteeseen |
 | Unto Eskelinen: Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä |
| Ilkka Savolainen: Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta |
|
¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática. Consecuencias del cambio climático en los pecesSource: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma Could evaporation be the next renewable energy?Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle. Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono. Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentariaSource: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'. |
| Tilaa uutiskirje RSS-syöte Yhteystiedot Lähetä uutisvinkki Käyttöehdot Fakta om CO2-raportti.fi About CO2-raportti.fi |
  |
