Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 20.09.2019

Oulun lni

PVO: Uusi Kollaja vastaa yhteiskunnan kokonaisetua


20.05.2009 23:10

Pohjolan Voiman Kollajalla suorittama tekojärven ja vesivoimalaitoksen rakentamista koskeva aivan uudenlainen suunnitelma ja sen taustalla oleva ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ovat valmistuneet. Suunnitelmassa ihmisten ja ympäristön tarpeet on otettu huomioon paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Siksi uusi Kollaja on kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke.

Uusi Kollaja-suunnitelma pohjautuu tiiviiseen vuoropuheluun paikallisten asukkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Ympäristöselvitykset on tehty erittäin perusteellisesti, ja tulokset on koottu ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Selostus luovutetaan tänään YVA-yhteysviranomaiselle eli Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

Viranomainen järjestää arvioinnista kuulemistilaisuudet touko-kesäkuun vaihteessa ja pyytää joukon lausuntoja. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arvioinnin riittävyydestä tulevana syksynä. Viranomaisen lausunnossa ei oteta kantaa itse hankkeeseen, vaan asia jää sen jälkeen poliittisten päättäjien harkintaan.

Hanke sijaitsee alueella, jolle koskiensuojelulaki estää luvan myöntämisen. Sen vuoksi hankkeen toteutuminen edellyttää koskiensuojelulain tarkistamista.

Kolmannes tuulivoiman säätötarpeesta

Iijoessa on viisi voimalaitosta, jotka käyvät vajaateholla lähes koko vuoden veden puutteen vuoksi. Sen sijaan tulva-aikana jopa kolmasosa vuotuisesta vesimäärästä joudutaan juoksuttamaan voimalaitosten ohi luontaisten vesivarastojen puuttuessa. Ratkaisun tähän toisi Kollajan tekojärvi, johon voitaisiin varastoida valtaosa tulvavesistä. Näin syntyvän vesivaraston ansiosta tekojärven alapuolinen voimalaitosketju saataisiin tehokkaaseen säätökäyttöön eli veden voima voitaisiin hyödyntää sähköntuotannossa silloin, kun tarve on suurin.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan mukaisen uusiutuvan energian lisäysvelvoitteen vuoksi Suomeen on välttämätöntä rakentaa runsaasti tuulivoimaa. Tuulivoima tarvitsee tuekseen säätövoimaa. Kollaja kattaisi kolmasosan Suomeen vuoteen 2020 mennessä rakennettavan tuulivoiman säätötarpeesta (yhteensä 100 MW lisää säätötehoa).

Luontonäkökohdat keskiössä

Uuden suunnitelman mukaan Kollajalla ei rakenneta yhtään koskea. Tekojärvi ja voimalaitos sijoittuvat useita kilometrejä jokiuomasta sivuun asumattomalle alueelle, missä ei ole arvokkaita luontokohteita.

Virtakaloille sopivat elinympäristöt on tutkittu erilaisilla virtaamilla uutta mallinnustyökalua käyttäen. Tulos on, että virtakalanpoikasten elinympäristöt paranevat, kun virtaus rauhoittuu nykyisestä. Niinpä koskiin juoksutetaan kesällä hieman nykyistä pienempi virtaama, joka tarkoittaa sitä, että 20 prosenttia energiasta jää hyödyntämättä.

"Yhteiskunnan arvot eri aikakausilta näkyvät hyvin vesistöhankkeiden suunnittelussa. Vaurastuneessa yhteiskunnassa ympäristö- ja luontoarvot on sovitettava yhteen voimatalouden kanssa erityisen huolellisesti", sanoo PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja.

Hyvinvointia Pudasjärvelle

Iijoen varrella kärsitään nykyisin sekä korkeista tulvista että matalista vesistä. Kollajan rakentamisen myötä molemmat haitat poistuisivat ja rantojen käyttömahdollisuudet paranisivat. Samalla kun järvien vesitilavuus kasvaisi, vesistön tila kohenisi ja kalat viihtyisivät paremmin. Myös joella liikkuminen olisi yhä mahdollista. Veneilymahdollisuudet laajenisivat nykyisestä vesistöstä tekojärvelle.

Pudasjärven kaupunki saisi hankkeesta kiinteistöverotuloja noin miljoona euroa vuodessa. Se vastaisi 250 teollisuustyöpaikan kunnallisverotuloa. Investointi olisi 115 miljoonaa euroa, ja rakentaminen kestäisi viisi vuotta. Hanke toteutuisi ilman yhteiskunnan taloudellista tukea.

”Vesivoima on ainoa uusiutuva energianlähde, joka voi toteutua ilman taloudellista tukea, jos poliittiset päätökset sen sallivat. Kun yhteiskunnan resurssit niukkenevat, on tärkeää etsiä yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia ratkaisuja”, toteaa Birger Ylisaukko-oja.

CO2-raportti.fi

Bookmark and Share






34


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska