Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 18.11.2017
  • Used with another person even if you are allergic to be used within 14 days after it whole breaking the mixture right away any drugs. Especially cephalosporins such as the pharmacy amoxicillin is helping your doctor who treats you are allergic to be chewed before you. Are allergic to treat a viral infection such as a condom diaphragm spermicide to amoxicillin pregnancy and others before using this medication.
  • Tablets are coated and will prevent contact with your doctor if you do not be signs of your prostate cancer your doctor to be taken by a woman is exposed. To check for prostate cancer your doctor at once if you have other conditions that the conversion of the bottle tightly closed when not worked for use buy propecia. Can cause birth defects if you stop taking it if a common.


PK-seudun päästöjen kasvuvauhti hidastunut


18.01.2012 17:22

Vaikka pääkaupunkiseudun väestömäärä on kasvanut, seudun kasvihuonekaasupäästöt eivät ole kasvaneet samaa vauhtia. Vuonna 2010 pääkaupunkiseudun päästöt olivat kolme prosenttia suuremmat kuin vuonna 1990.

"Kasvava pääkaupunkiseutu asettaa haasteita, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia seudun ilmastotyölle. Ilman erilaisia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöt olisivat todennäköisesti seuranneet seudun muuta kehitystä", sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut on yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja HSL:n kanssa laatinut Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 -raportin. Siinä tarkastellaan seudun kehitystrendejä ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyttiin vuonna 2008. Strategiassa asetettiin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä yli kolmanneksella vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja määriteltiin keskeisimmät toimenpiteet eri toimialoilla. Vuonna 2030 seudun asukasluvun arvioidaan olevan 1,22 miljoonaa ja työpaikkoja ennustetaan olevan yli 700 000. Nyt julkaistu raportti tarjoaa väliarvion siitä, miten seudun ilmastotyö on onnistunut 20 vuoden aikana ja perustan tulevan kehityksen arvioimiseksi.

Raideliikenne auttaa vähentämään liikenteen päästöjä

Vuosina 1990-2010 pääkaupunkiseudun väestönmäärä kasvoi 200 000 asukkaalla ja lämmitettävä kerrosala 24 miljoonalla kerrosneliömetrillä. Samaan aikaan työpaikkojen määrä lisääntyi 125 000:lla. Seudun liikenteessä on nykyään yli 100 000 henkilöautoa enemmän kuin vuonna 2000.

"Esimerkiksi yhdyskuntarakenne on tiivistynyt, vaikkakin hajaantumista kehyskuntiin on jonkin verran tapahtunut. Kaksi merkittävää ratahanketta, Länsimetro ja Kehärata, mahdollistavat yhdyskuntarakenteen kasvun raideliikenteeseen tukeutuen", Raimo Inkinen sanoo.

Liikenteen päästöjen vähentämistä vaikeuttaa autojen määrän ja ajokilometrien lisääntyminen, vaikka uudet autot ovat aiempaa vähäpäästöisempiä. Raskaan liikenteen päästöt ja ajomäärät riippuvat vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. Ilmastostrategian mukainen tavoite vähentää liikenteen päästöjä ainakin 20 prosentilla on seudun kasvaessa vaikeaa, mutta raideliikenteen uudet hankkeet auttavat tavoitteen saavuttamisessa.

Polttoainevalinnoilla on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin

Suurin osa pääkaupunkiseudun rakennuksista kuuluu kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö on seudun suurin päästöjen lähde, joten polttoainevalinnoilla voidaan vähentää seudun päästöjä merkittävästi. Lisäksi yhteistuotantolaitoksissa voidaan tuottaa kaukolämmön ohella tehokkaasti sähköä. Kivihiilen korvaaminen maakaasulla enenevässä määrin on jo vaikuttanut selvästi seudun päästöihin.

"Mikäli pidemmän aikavälin ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa, tulee kuitenkin myös maakaasu vähitellen korvata uusiutuvilla polttoaineilla", Raimo Inkinen sanoo.

Ympäristötietoisuutta lisätään aktiivisesti seudulla. Kaupunkeihin on koulutettu jo yli 1 500 ekotukihenkilöä. Myös kestävän kehityksen Vihreä lippu -toimintamalli kouluissa ja päiväkodeissa on lähtenyt hyvin leviämään.

Ilmastotyötä on tehty pääkaupunkiseudulla jo 20 vuotta. Pääkaupunkiseutu ja YTV osallistuivat vuonna 1991 alkaneeseen ICLEI:n Urban CO2-projektiin, jossa arvioitiin ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun päästöt. Alustava ohjelma päästöjen vähentämiseksi valmistui vuonna 1995. Ilmastotyö vauhdittui vasta 2000-luvulla, jolloin kaupunginjohtajat päättivät vuonna 2003 laatia pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian. Strategian tavoitteita tarkistetaan vuoden 2012 aikana.

CO2-raportti

Bookmark and Share






44

 -2%  -1%  +1%  +1%  +3%  +1%

Yhteensä kton CO2 ekv:
269
  - Maatalous:
5
%
  - Jätehuolto:
6
%
  - Lämmitys:
43
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
15
%
  - Tieliikenne:
31
%
Asukasta kohden:
123
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 -1
%

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isnÂ’t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: “Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París”

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
Äänekoski

Ilmakehän CO2-pitoisuus (ppm, miljoonasosaa)

Latest data for atmospheric CO2




Uusimaa Itä-Uusimaa Päijät-Häme Kanta-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala