Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 13.11.2019

Etelš-Suomen lššni

PK-seudun päästöjen kasvuvauhti hidastunut


18.01.2012 17:22

Vaikka pääkaupunkiseudun väestömäärä on kasvanut, seudun kasvihuonekaasupäästöt eivät ole kasvaneet samaa vauhtia. Vuonna 2010 pääkaupunkiseudun päästöt olivat kolme prosenttia suuremmat kuin vuonna 1990.

"Kasvava pääkaupunkiseutu asettaa haasteita, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia seudun ilmastotyölle. Ilman erilaisia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöt olisivat todennäköisesti seuranneet seudun muuta kehitystä", sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut on yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja HSL:n kanssa laatinut Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 -raportin. Siinä tarkastellaan seudun kehitystrendejä ilmastonmuutoksen näkökulmasta.

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyttiin vuonna 2008. Strategiassa asetettiin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä yli kolmanneksella vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja määriteltiin keskeisimmät toimenpiteet eri toimialoilla. Vuonna 2030 seudun asukasluvun arvioidaan olevan 1,22 miljoonaa ja työpaikkoja ennustetaan olevan yli 700 000. Nyt julkaistu raportti tarjoaa väliarvion siitä, miten seudun ilmastotyö on onnistunut 20 vuoden aikana ja perustan tulevan kehityksen arvioimiseksi.

Raideliikenne auttaa vähentämään liikenteen päästöjä

Vuosina 1990-2010 pääkaupunkiseudun väestönmäärä kasvoi 200 000 asukkaalla ja lämmitettävä kerrosala 24 miljoonalla kerrosneliömetrillä. Samaan aikaan työpaikkojen määrä lisääntyi 125 000:lla. Seudun liikenteessä on nykyään yli 100 000 henkilöautoa enemmän kuin vuonna 2000.

"Esimerkiksi yhdyskuntarakenne on tiivistynyt, vaikkakin hajaantumista kehyskuntiin on jonkin verran tapahtunut. Kaksi merkittävää ratahanketta, Länsimetro ja Kehärata, mahdollistavat yhdyskuntarakenteen kasvun raideliikenteeseen tukeutuen", Raimo Inkinen sanoo.

Liikenteen päästöjen vähentämistä vaikeuttaa autojen määrän ja ajokilometrien lisääntyminen, vaikka uudet autot ovat aiempaa vähäpäästöisempiä. Raskaan liikenteen päästöt ja ajomäärät riippuvat vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. Ilmastostrategian mukainen tavoite vähentää liikenteen päästöjä ainakin 20 prosentilla on seudun kasvaessa vaikeaa, mutta raideliikenteen uudet hankkeet auttavat tavoitteen saavuttamisessa.

Polttoainevalinnoilla on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin

Suurin osa pääkaupunkiseudun rakennuksista kuuluu kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö on seudun suurin päästöjen lähde, joten polttoainevalinnoilla voidaan vähentää seudun päästöjä merkittävästi. Lisäksi yhteistuotantolaitoksissa voidaan tuottaa kaukolämmön ohella tehokkaasti sähköä. Kivihiilen korvaaminen maakaasulla enenevässä määrin on jo vaikuttanut selvästi seudun päästöihin.

"Mikäli pidemmän aikavälin ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa, tulee kuitenkin myös maakaasu vähitellen korvata uusiutuvilla polttoaineilla", Raimo Inkinen sanoo.

Ympäristötietoisuutta lisätään aktiivisesti seudulla. Kaupunkeihin on koulutettu jo yli 1 500 ekotukihenkilöä. Myös kestävän kehityksen Vihreä lippu -toimintamalli kouluissa ja päiväkodeissa on lähtenyt hyvin leviämään.

Ilmastotyötä on tehty pääkaupunkiseudulla jo 20 vuotta. Pääkaupunkiseutu ja YTV osallistuivat vuonna 1991 alkaneeseen ICLEI:n Urban CO2-projektiin, jossa arvioitiin ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun päästöt. Alustava ohjelma päästöjen vähentämiseksi valmistui vuonna 1995. Ilmastotyö vauhdittui vasta 2000-luvulla, jolloin kaupunginjohtajat päättivät vuonna 2003 laatia pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian. Strategian tavoitteita tarkistetaan vuoden 2012 aikana.

CO2-raportti

Bookmark and Share






44


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska