Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 20.02.2020

Etel-Suomen lni

PK-seudun kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2008


10.06.2009 10:47

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 noin 10 prosenttia edellisvuotta pienemmät. Tämä käy ilmi YTV:n julkaisusta Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti – päästöjen kehitys 2008. Poikkeuksellisen matalat päästöt johtuivat kaukolämmön, sähkönkulutuksen ja autoliikenteen päästöjen pienenemisestä.

Kaukolämmön päästöjä laski leuto talvi ja erityisesti Helsingin voimalaitosten käyttämän kivihiilen korvaaminen vähäpäästöisemmällä maakaasulla. Pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotanto perustuu kuitenkin edelleen lähes kokonaan fossiilisiin polttoaineisiin, minkä vuoksi se aiheutti peräti 36 % seudun kokonaispäästöistä.

Pääkaupunkiseudun sähkönkulutus pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt laskivat 14 %. Suomessa ja pääkaupunkiseudulla käytetty sähkö oli poikkeuksellisen vähäpäästöistä, koska vesivoiman saatavuus oli hyvä ja fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella erillistuotettua lauhdesähköä käytettiin tavallista vähemmän.

Autoliikenteen määrä ja kasvihuonekaasujen päästöt laskivat aiemmista vuosista poiketen. Eniten väheni raskas liikenne loppuvuodesta alkaneen taloudellisen taantuman vuoksi. Ajoneuvoverouudistuksen myötä myös ensirekisteröityjen autojen hiilidioksidipäästöt alenivat selvästi.

YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon tekemän päästölaskennan mukaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaa-supäästöistä hieman vajaa puolet on peräisin rakennusten lämmityksestä, neljännes sähkönkulutuksesta ja neljännes liikenteestä. Teollisuuden ja työkoneiden, jätteiden käsittelyn ja maatalouden päästöt muodostavat vain noin 5 % päästöistä. Laskennassa eivät olleet mukana lentoliikenne, kansainvälinen meriliikenne eivätkä välilliset päästöt ruoantuotannosta ja kulutushyödykkeiden valmistamisesta.

Pääkaupunkiseudun asukasta kohti laskettu päästömäärä vuonna 2008 oli 5,7 tonnia hiilidioksidiksi laskettuna (t CO2-ekv.), joka on selvästi vähemmän kuin vuonna 1990 (7,1 t CO2-ekv.) (kuva b). Väkiluku on kasvanut samassa ajassa merkittävästi, mikä näkyy pienentyneinä asukaskohtaisina päästöinä. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on laskea asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta 39 % eli 4,3 tonniin CO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä. Espoossa ja varsinkin Vantaalla asukasta kohti lasketut päästöt ovat suuremmat kuin Helsingissä, mikä selittyy osin kaupunkien läpi kulkevien pääväylien liikenteellä.

Pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet vuoden 1990 tasosta erityisen kaukolämmön, jätteiden käsittelyn ja teollisuuden osalta. Liikenteen asukaskohtaiset päästöt ovat pysyneet jotakuinkin ennallaan. Sähkönkulutus ja sen päästöt ovat puolestaan nousseet voimakkaasti. Sähkönkäyttöä ovat lisänneet muun muassa kodinkoneet, tietotekniikka-, valaistus- ja jäähdytyslaitteet sekä sähkölämmityksen yleistyminen ja rakennusten käyttöajan kasvu (esim. pidentyneet kauppojen aukioloajat).

Pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat 18 eurooppalaisen kaupunkiseudun vertailussa hieman keskitasoa matalammat, mutta Tukholman ja Oslon päästöihin verrattuna peräti kaksinkertaiset. Kaupunkiseutujen päästöjen vertailutiedot löytyvät YTV:n Pääkaupunkiseudun ilmastoraportista.

CO2-raportti.fi

Bookmark and Share






7


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska