Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 18.02.2019

Ilmastouutisia

Pääministeri Sipilä: Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvaa kokoaan suuremmaksi ilmastotoimijaksi


18.12.2018 08:30

‚ÄĚKansainv√§lisen ilmastopaneelin IPCC:n erikoisraportin viesti on selv√§. Meid√§n on teht√§v√§ enemm√§n ja nopeammin ilmastomuutoksen torjumiseksi‚ÄĚ, sanoi p√§√§ministeri Juha Sipil√§ avatessaan S√§√§tytalossa 10.12 j√§rjestetty√§ ilmastoseminaaria.

Pääministerin koolle kutsumassa seminaarissa lähes 170 vaikuttajaa yhteiskunnan eri sektoreilta keskusteli suomalaisista ilmastoteoista ja etsi konkreettisia toimia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

‚ÄĚSuomi voi olla kokoaan suurempi toimija ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Meid√§n on l√∂ydett√§v√§ taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti parhaita ratkaisuja, joilla toteutamme kansainv√§lisi√§ ilmastosopimuksia ja velvoitteitamme.‚ÄĚ

Pääministeri sanoi korostavansa kolmea seikkaa suomalaisten toimissa ilmastonmuutoksen torjunnassa: kulutustottumuksia on muutettava vähemmän päästöjä tuottavaksi, hiilinieluja pitää kasvattaa ja teknologian avulla on löydettävä ratkaisuja hiilen sitomiseksi.

Tilaisuudessa keskityttiin konkreettisiin toimiin



Seminaarissa kuultiin huippuasiantuntijoita ja keskityttiin konkreettisiin toimiin. Akateemikko Markku Kulmalan aiheena oli kokonaisvaltainen kansainvälinen järjestelmä hiilinielujen ja muiden ilmastovasteiden todentamiseen. Kulmala esitteli metodin hiilinielujen kansainväliseksi standardiksi.

Sitran johtaja Mari Pantsar kertoi skaalattavista ratkaisuista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pantsar esitteli olemassa olevia teknologiaratkaisuja ja niiden vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään.

St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen puhui ilmastotoimien vaikuttavuudesta ja skaalautuvuudesta: pelk√§st√§√§n Suomen tai EU:n hiilineutraalius ei riit√§, ja hiilineutraaliutta on tavoiteltava my√∂s globaalissa mittakaavassa. Anttonen sanoi my√∂s, ett√§ tarvitaan hiilibudjetti, joka m√§√§ritt√§√§ p√§√§st√∂jen kokonaism√§√§r√§n ja hiilip√∂rssi, johon p√§√§st√§j√§t maksavat p√§√§st√∂ist√§√§n ja ilmakeh√§st√§ hiilidioksidia poistavien ratkaisujen tarjoajille maksetaan. Ker√§tyt rahat siirret√§√§n ilmastotoimenpiteisiin ‚Äď ei esimerkiksi valtion budjettiin.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto puolestaan käytti puheenvuoron sijoittamisesta ja ilmastonmuutoksesta.

Suomessa erityisosaamista ilmastoasioissa



Konkreettisista keinoista keskusteltiin myös ryhmä- ja loppukeskusteluissa. Esille nousi mm. se, että Suomessa on johtavaa osaamista ilmastonmuutoksen torjumisen, luonnonvarojen riittävyyden turvaamisen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen avuksi. Myös mittaamisessa on Suomella erityisosaamista ja sillä on potentiaalia vientituotteeksi. Hiilipörssi nousi esille useissa puheenvuoroissa konkreettisena keinona vaikuttaa siihen, että päästöt laskevat ja hiilinielut kasvavat.

‚ÄĚMaatalousmailla on my√∂s suuri mahdollisuus toimia hiilinieluina‚ÄĚ, p√§√§ministeri Sipil√§ sanoi.

Torstaina 20. joulukuuta eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat yhteiseen palaveriin eduskunnassa. Pääministeri Sipilä toivoo, että sen tuloksena olisi puolueiden yhteinen näkemys Suomen ilmastopolitiikan peruslinjasta.

Keskustelussa nostettiin esille, että sijoittajilla on rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja että tarvitaan vertailukelpoinen kehikko ilmastonmuutoksen vaikutuksista kertomiseen. Lisäksi tuotiin esille, että vastuullinen sijoittaminen on jo valtavirtaa.

Kansalaisille suunnattu Sitoumus2050-palvelu julkistettiin



Tilaisuudessa lanseerattiin valtioneuvoston kanslian kansalaisille suunnattu Sitoumus 2050-palvelu, jonka avulla jokainen voi tehdä henkilökohtaisen suunnitelmansa sekä sitoutua oman hiilijalanjälkensä puolittamiseen. Palvelun taustalla on Sitran Elämäntapatesti, jota on tehty jo yli puoli miljoonaa kertaa. Palvelun esitteli johtava asiantuntija Anu Mänty valtioneuvoston kansliasta.

Sitoumus2050-palvelu laskee käyttäjän hiilijalanjäljen ja ohjaa tutustumaan käyttäjälle räätälöityihin arjen tekoihin. 100 erilaisen teon avulla omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää askel kerrallaan. Teoista voi valita ne, joihin on valmis sitoutumaan.

Pääministeri on jo aiemmin tehnyt oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksensa.

Uusia kiertotalouden liiketalouden mahdollisuuksia



Tiistaina 11. joulukuuta avattiin kiertotaloushaku, joissa haetaan uusia kiertotalouden liiketalouden mahdollisuuksia teemoissa muovit, tekstiilit ja rakentaminen. Lisää aiheesta sivustolla
www.kokeilunpaikka.fi.

Valtioneuvoston kanslia/CO2-raportti

Bookmark and Share






3


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska