Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 28.10.2020

Ilmastouutisia

Nykyisissä asuinrakennuksissa jopa 70 prosentin energiansäästöpotentiaali


04.05.2011 12:21

Helteiden aikaan kotien sähkönkulutus kohoaa helposti korkeaksi. Säästömahdollisuuksia kuitenkin on.

Kuva: Juha Kukko

Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu on tutkinut keinoja, joilla nykyisen asuinrakennuskannan energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

Kyselytutkimuksella kerättiin noin 4 500 asiakkaan sähkönkulutustiedot Kainuusta, Savosta ja Vantaalta. Selvityksen mukaan vanhoissa, viime vuosituhannen puolella rakennetuissa omakotitaloissa energiankulutusta voidaan vähentää jopa 60−70 prosenttia kohtuullisen yksinkertaisilla toimenpiteillä.

Tutkimustyötä luotsannut professori Matti Lehtonen nostaa omakotitaloasujan kannalta keskeisenä säästökohteena koneellisen ilmanvaihdon lämmön talteenoton. Tällä toimenpiteellä omakotitalon kokonaissähkönkulutuksessa voidaan saavuttaa keskimäärin lähes 14 prosentin säästö.

- Ohjelmoitavien termostaattien avulla huoneiden lämpötilaa voidaan alentaa automaattisesti öisin ja kotoa poissa ollessa. Tutkimusaineistomme mukaan tällä saavutetaan keskimäärin lähes 15 prosentin säästö lämmitysenergiassa. Pidän osuutta merkittävänä ja väittäisin, että lämpötilan tarkemmalla säädöllä myös asumismukavuus parantuu, Lehtonen sanoi.

Maalämpöpumppujen käytöllä lämmityskulutuksessa voidaan Lehtosen mukaan saavuttaa 27−47 prosentin säästöt verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Ilmalämpöpumppu on puolestaan varteenotettava vaihtoehto sähkölämmityksen tukena.

Kuluttajien valinnoilla merkitystä - tietoa tarvitaan lisää

- Useissa maissa viranomaiset ohjaavat rakennetun ympäristön energiankulutusta tiukentuvilla normeilla. Kestävän kehityksen kannalta vielä keskeisemmässä roolissa ovat tavallisten kuluttajien valinnat sekä arvojen ja asenteiden muutos. Aalto-yliopiston tutkimusprojekti osoittaa vakuuttavasti, että kotitaloudet voivat oikeilla valinnoilla parantaa asumisensa energiatehokkuutta valtavasti", korostaa hanketta rahoittaneen Tekesin asiantuntija Virpi Mikkonen.

Lehtonen puolestaan tähdentää, että lämpöpumppujen asettelusta ja käytöstä kuluttajat tarvitsevat vielä paljon enemmän tietoa. Keskeisin ohjenuora on, että ensisijainen lämmitysenergia on otettava lämpöpumpusta maksimiin saakka ja vasta sitten muista lämmönlähteistä, kuten pattereista.

- Lämpöpumppuja olisi osattava käyttää oikein, jotta hyvää asiaa ei pilata. Tämän alueen koulutuksesta ja kansanvalistuksesta toivoisin jonkin julkisen tahon ottavan kopin, Lehtonen toteaa.

CO2-raportti

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska