Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 17.06.2019

Ilmastouutisia

Nurmon Bioenergia Oy:lle energiatukea biokaasulaitoksen rakentamiseen


28.12.2018 08:30

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 17.12.2018 Nurmon Bioenergia Oy:lle energiatukea enintään 9 364 000 euroa biokaasulaitoksen rakentamiseen Nurmoon parin kilometrin päähän Atrian elintarviketehtaasta. Laitos on tähän mennessä suurin biokaasun liikennekäyttöön suunniteltu hanke Suomessa.

Biokaasulaitos käyttäisi raaka-aineena maataloudesta syntyviä lantoja, teurastamon biojätteitä, elintarviketeollisuuden jäte- ja sivuvirtoja, ruokajätettä ja pakattuja elintarvikkeita sekä kasvibiomassoja.

Tuotannon käynnistyessä kaasua käytetään aluksi lähinnä teollisuuden polttoaineena ja kysynnän kasvaessa vuoteen 2025 mennessä lähes koko tuotanto käytettäisiin liikennepolttoaineena. Laitoksen täysi tuotantoteho vastaa 6 000 henkilöauton keskimääräistä energiankulutusta.

Laitoksen nesteytetyn biokaasun vuosituotanto vähentää hiilidioksidipäästöä 26 500 tonnia vuodessa verrattuna vastaavaan käyttöön dieselpolttoaineella. Lisää päästövähennyksiä syntyy lannan metaanipäästöjen vähenemisestä maataloussektorilla.

– Biokaasulla on merkittävä rooli, erityisesti liikenteen päästöjen vähentämisessä, kun tavoittelemme Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia vähennyksiä. Nurmon biokaasulaitos toteuttaa hienolla tavalla myös kiertotaloutta, kun se hyödyntää muiden toimialojen jätteitä ja myös sen oman prosessin jätemateriaali päätyy jatkokäyttöön, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Biokaasu tuotetaan orgaanisista raaka-aineista mädätysprosessissa. Sivutuotteina syntyvä mädätysjäännös voidaan käyttää kokonaisuudessaan tuotantoon sopivana lannoitteena sellaisenaan tai jatkojalostettuna.

Uutta teknologiaa hankkeessa edustaa lannan käyttö pääraaka-aineena tässä kokoluokassa ja teknologia, jossa on yhdistetty biokaasuprosessi, mädätysjäännöksen jatkojalostus sekä tuotekaasun puhdistus ja nesteytys.

Lantojen hyödyntäminen biokaasuntuotannossa on Suomessa vielä vähäistä. Nurmon bioenergia Oy neuvottelee biokaasun puhdistus- ja nesteytysteknologian laitostoimituksesta kotimaisen toimijan kanssa. On arvioitu, että laitoskokonaisuudella on myös hyvät vientinäkymät.

Laitoksen biokaasun puhdistusprosessin suunnittelussa on huomioitu hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen. Kun talteenotto tulee taloudellisesti kannattavaksi, hiilidioksidi voidaan ottaa talteen. Yritys on kaavaillut prosessin edelleen kehittämistä myös mädätysjäännöksen kiintoaineen jatkokäytön osalta. Siitä voidaan jalostaa biohiiltä ja ravinnepellettejä.

Energiatukea myös Tampereelle geotermiseen energiaan ja Kuhankosken vesivoimalaan



TEM on myöntänyt uuden teknologian perusteella energiatukea TEGS Finland Oy:lle enintään 2 123 000 euroa geotermisen energian tuotantolaitoksen rakentamiseen Tampereelle. Hankkeen geoterminen lämpökeskus tuottaisi 29 050 MWh lämpöä vuodessa kaukolämpöverkkoon. Siinä porattaisiin 7-8 km syvyinen lämpökaivo, joka lämmittäisi kiertävän veden kaukolämpöverkkoon sopivaksi.

Koskienergia Oy:lle myönnettiin energiatukea enintään 2 875 000 euroa uuden vesivoimalaitoksen rakentamiseen Kuhankoskelle, Laukaan kuntaan. Uuden vesivoimalaitoksen teho on arviolta 5 MW ja keskimääräinen vuosituotanto 35 GWh. Hankkeessa myös hyödynnetään generaattoreiden tuottama hukkalämpö vesivoimalaitoksen rakennuksissa.

– Päästöttömät lämmöntuotantohankkeet, kuten Tampereen geotermisen energian hanke, antavat meille kuvaa tulevaisuuden energiantuotannosta. Uuden teknologian pilotointi nousee merkittävään arvoon ilmastonmuutosta vastaan taistellessa. Lisäksi myös erilaisten energiatuotantomuotojen ylläpito, muun muassa jo rakennetun vesivoiman päivittämisen muodossa, on tärkeää, kertoo ministeri Tiilikainen.

Energiatuki on energiapoliittinen investointitukiohjelma, jonka tarkoituksena on edistää uusiutuvaa energiantuotantoa etenkin päästökauppasektorin ulkopuolella sekä energiatehokkuutta. Valtaosa tuettavista hankkeista liittyy pienimuotoiseen sähkön- tai lämmöntuotantoon, liikennesektorin hankkeisiin tai energiatehokkuussopimusyritysten energiatehokkuusinvestointeihin. Viime vuosina tuen painopistettä on siirretty entistä enemmän uuden teknologian demonstraatio- ja referenssihankkeisiin.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska