Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 05.03.2021

Ilmastouutisia

Norpalle pesimärauhaa Lietvedellä – maastoliikennekielto voimaan jäällä maaliskuun alussa


17.02.2021 08:49

Jääpeitteiselle rajatulle Lietveden vesialueelle Puumalan kunnassa astuu voimaan maastoliikennekielto 1.3.2021. Päätös maastoliikennekiellosta Lietvedellä on tehty 21.4.2017 Pistohiekan matkailualueen ranta-asemakaavan yhteydessä. Moottoriajoneuvolla ajaminen alueella on kielletty vuosittain 1.1.–30.4. välisenä aikana.

Moottoriliikenteeltä rajoitettu alue

Pistohiekan kaavan Natura-arvioinnissa todettiin, että kaavan vaikutusten lieventämiseksi talviaikaista moottoriliikennettä tulee rajoittaa saimaannorpan pesimäalueella Lietvedellä. Kieltoalue on Lietveden Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukainen luonnonarvovyöhyke 2 sekä kapea vesialue kaava-alueen edustalla.

Kieltoalueen ulkopuolelle jää pohjois-eteläsuuntaiset käytävät Lietveden itä- ja länsirannan tuntumassa, joita pitkin moottoriajoneuvoilla voi edelleen liikkua. Samoin itä-länsisuunnassa Iso-Viiliön saaren ja Paikanniemen välillä on Lietveden yli käytävä, jolla liikkuminen on sallittu.

Pistohiekan matkailualueen toteutus alkoi kahden rakennusluvan myöntämisellä

Vuonna 2017 tehdyssä päätöksessä kiellon voimaantulo on kytketty Pistohiekan matkailualueen toteutuksen alkamiseen. Puumalan kunta on 26.1.2021 myöntänyt alueelle kaksi kaavan mukaista rakennuslupaa, joka kieltopäätöksen mukaan tarkoittaa alueen toteuttamisen alkamista käytännössä.

Jäällä liikkuminen häiritsee saimaannorpan pesintää

Saimaannorppa on erityisen herkkä pesimäaikaisille häiriöille. Saarten ja luotojen rantakinoksissa synnytetään ja imetetään kuutteja, vaikka päällepäin ei mitään näykään. Kuutit syntyvät helmi maaliskuussa ja emo imettää poikasia lumipesässä tai jäällä 7–12 viikkoa. Jäällä pesien lähistöllä liikkuminen aiheuttaa häiriöääniä, jolloin emo ja kuutti sukeltavat pakoon pesästä tai emo ei uskalla nousta imettämään kuuttia avojäälle. Erityisesti moottoriajoneuvolla liikkuminen on pesinnälle haitallista. Kun kuutti saa imeä emon rasvaista maitoa, paranevat sen mahdollisuudet selviytyä ensimmäisestä elinvuodestaan selvästi.

Vastasyntyneellä kuutilla on huono lämmöneristys, koska sillä ei ole vielä rasvakerrosta. Siten jokainen häiriön aiheuttama sukellus kylmään kuluttaa energiaa. Tosituvat häiriöt aiheuttavat stressiä, kylmettymisriskin ja muutoksia imetysrytmiin.

Etelä-Savon ELY-keskus/CO2-raportti

Bookmark and Share






6


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska