Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 28.10.2020

Ilmastouutisia

Neljä arvokasta suokokonaisuuttaa suojeluun Etelä-Savossa


09.10.2020 07:34

Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen.

Tornator Oyj on sopinut Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa neljän arvokkaan suokokonaisuuden suojelusta. Kohteet kuuluvat soidensuojelun täydennysehdotuskohteisiin ja ne suojellaan HELMI-ohjelman puitteissa. Suojeltavien alueiden yhteispinta-ala on yli 160 hehtaaria. Kohteet sijaitsevat Heinäveden ja Pieksämäen alueilla ja osa niistä kuuluu maakuntakaavojen suojelukohteisiin.

”Tämän suokokonaisuuden myötä olemme suojelleet jo 3000 hehtaaria suota uudessa Helmi-ohjelmassa. Suot ovat yksi eniten heikentyneistä ja edelleen lajistoltaan köyhtyvistä elinympäristöistämme ja jopa puolet soiden luontotyypeistä on uhanalaisia koko maassa. Soidensuojelu on monimuotoisuuden vahvistamisen ohella myös ilmastoteko, sillä luonnontilaiset suot toimivat hiilinieluina ja -varastoina”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

"Uusien suojelualueiden perustaminen on ennallistamisen ohella Tornatorin keskeisiä toimenpiteitä suoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi", kertoo yhtiön ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.
Heinävedellä suojellaan Juurikkajoen, -järven ja -selän rantoihin rajautuva ojittamaton ja puustoltaan luonnontilainen 54,5 ha suoalue. Suojeltavaan alueeseen sisältyy myös useita luonnontilaisia korpia ja suon sisään jääviä kangasmaasaarekkeita sekä lähijärvien puustoisia saaria.

Heinäveden Leväsensuon ja Haisevanpuron suojelualue on laajuudeltaan 15 hehtaaria käsittäen luonnontilaisia rämeitä ja korpia. Haisevanpuron alue sijaitsee kapeana, noin 2,5 kilometrin mittaisena nauhana Haisevanpuron varressa. Suolla vallitsevia suotyyppejä ovat joenvarsisuot, puustoiset piensuot sekä uhanalaiset korvet.

Pieksämäellä sijaitseva Isosuon ja Lihavanlamminsuon alue käsittää kaksi suota, jotka ovat kapean kannaksen kautta yhteydessä toisiinsa. Isosuo on rimpipintainen aapasuo ja Lihavanlamminsuo on tyypillinen karu rahkakeidas. Suot muodostavat yhdessä erittäin merkittävän ja pinta-alaltaan 85 hehtaarin suuruisen keidas-aapasuokokonaisuuden, jonka eteläosassa on myös vanhoja ja paikoin runsaslahopuustoisia kangasmetsiä.

Pieksämäellä sijaitseva Suurisuo on arvokas, vesitaloudeltaan lähes luonnontilainen eteläinen aapasuo. Suojeltavasta noin kuuden hehtaarin suuruisesta alueesta suurin osa on kalvakka- tai lyhytkorsinevaa, eteläosassa esiintyy rimpinevaa ja pohjoisosassa on laaja korpialue.

Helmi-ohjelma

Ympäristöministeriön asettama Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia. Ohjelman ensimmäinen suojelualue oli Tornatorin omistama Haukisuon Helmi Juuassa.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska