Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 21.04.2019

Ilmastouutisia

Muovipakkausten määrä kotien sekajätteessä vähentynyt yli 30 prosenttia – tämä selvisi HSY:n tekemässä tutkimuksessa sekajätteen koostumuksesta


01.04.2019 08:30

Muovipakkausten määrä on vähentynyt kotitalouksien sekajätteessä. Arkistokuva.

Kuva: Flickr / loopzilla

Muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Muissa jätelajeissa ei ole merkittävää muutosta. Sekajätteen kokonaismäärä on sen sijaan vähentynyt. Nämä tulokset selvisivät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden viime lokakuussa tekemästä kotien sekajätteen koostumustutkimuksesta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut on tutkinut pääkaupunkiseudun kodeissa syntyvän sekajätteen määrää ja koostumusta vuodesta 2007 alkaen. Edellinen tutkimus tehtiin viime vuoden lokakuussa. Siinä selvisi, että muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt selvästi sen jälkeen, kun HSY käynnisti muovipakkausten keräyksen suoraan taloyhtiöistä. Tämän tutkimuksen mukaan myös sekajätteen kokonaismäärä on vähentynyt.

- Tutkimuksen mukaan sekajätteen määrä on vähentynyt jonkin verran vuodesta 2015, jolloin tehtiin edellinen tutkimus. Tällä hetkellä sitä syntyy kodeissa keskimäärin 157 kiloa asukasta kohden vuodessa. Muutoksesta valtaosa selittyy sillä, että asukkaat lajittelevat jätteensä paremmin, arvioi HSY:n hankepäällikö Aino Kainulainen.

HSY:n tavoitteena on ohjata kierrätykseen kotien jätteestä peräti 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä kodeissa syntyvän jätteen kierrätysaste on pääkaupunkiseudulla noin 48 prosenttia.

- Sekajätteestä suurin osa, jopa 76 prosenttia olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen, joten potentiaalia kierrätyksen lisäämiseen on runsaasti, toteaa Kainulainen.

Muovipakkausia kerätään noin 7000 kiinteistöstä


Sekajätteestä on selkeästi eniten vähentynyt muovipakkaukset. Niiden määrä on vähentynyt sekajätteessä peräti 31 prosenttia edelliseen tutkimukseen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että kotien jätetiloihin keräysastian on voinut tilata vapaaehtoisesti syksystä 2017 alkaen. Muovipakkauksia on kerätty myös joissakin kierrätyspisteissä vuodesta 2016 alkaen. Tällä hetkellä muovipakkauksia kerätään noin 7000 kiinteistöstä.

- Oletettavasti muovipakkauksista menee yhä suurempi määrä kierrätykseen lähivuosina. Tuemme keräyksen laajentumista uusilla jätehuoltomääräyksillä, joiden mukaan muovipakkauksia aletaan kerätä erikseen vuonna 2021 kaikista kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Aloitamme tänä keväänä pienkiinteistöissä monilokerokeräyskokeilun, jossa kerätään myös muovipakkauksia, toteaa Kainulainen.

Selkeästi eniten sekajätteessä on biojätettä. Sen osuus sekajätteessä on lähes 40 prosenttia. Sen määrä on melkein sama kuin edellisessä tutkimuksessa. Keskimäärin jokainen asukas heittää edelleen biojätettä sekajäteastiaan noin 60 kiloa vuodessa.

- Biojätteiden lajittelu erikseen muusta jätteestä on hyvin tärkeää, sillä vain siten niiden sisältämät ravinteet saadaan talteen. Teemme biojätteestä biokaasua, josta tuotamme sähköä ja lämpöä, sekä kompostia, jota käytämme mullan raaka-aineena viherrakentamiseen. Harmillista on, että kotien sekajätepussissa on yhä paljon biojätettä, sanoo Kainulainen.

HSY on selvittänyt pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumusta noin kolmen vuoden välein. Edelliset tutkimukset on tehty vuosina 2015, 2012 ja 2007. Jätteiden määrää ja koostumusta seuraamalla voidaan suunnitella entistäkin tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää jätehuoltoa. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi neuvonnan ja jätteiden keräyksen ja hyödyntämisen suunnittelussa.

Viime lokakuussa viikon mittaisella seurantajaksolla kotitaloudet jaettiin tutkimusryhmiin sen mukaan, kuinka monta huoneistoa kiinteistöllä on. Jätekuormat kerättiin eri alueilta ja ne edustavat hyvin pääkaupunkiseudun väestöä. Jätteet lajiteltiin ja punnittiin. Yhteensä tutkimuksen aikana lajiteltiin yli 3,5 tonnia jätettä. Tutkimus on julkaistu HSY:n nettisivuilla
https://julkaisu.hsy.fi/paakaupunkiseudun_sekajatteen_koostumus_2018.html

Tulokset ovat saatavissa taulukkomuotoisina HSY:n avoimen datan palvelussa
https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/avoindata/Sivut/AvoinData.aspx?dataID=5

HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






12


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska