Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 05.12.2020

Ilmastouutisia

Miten parannamme vesien tilaa ja hallitsemme tulvariskejä? Kerro mielipiteesi


10.11.2020 07:39

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat valmistelleet yhteistyötahojensa kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi. Suunnitelmiin voi jokainen vaikuttaa 2.11.2020–3.5.2021 välisenä aikana järjestettävässä kuulemisessa. Eri tahoja kuullaan samalla myös tulvariskien hallintasuunnitelmista

Vesien tilan parantaminen vaatii tekoja, rahaa ja pitkäjänteisyyttä – sekä hyvää suunnittelua. ELY-keskusten laatimat ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi koskevat vuosia 2022–2027. Mitä mieltä olet suunnitelluista toimista vesiemme tilan parantamiseksi ja miten eri tahot voivat mielestäsi edistää vesien hyvän tilan saavuttamista?

”Yhdessä tekemällä onnistumme”

Vesienhoidon tavoite on, että kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Tilaa parantavien toimien tulee olla käynnissä vuoteen 2027 mennessä. Kaikilla toimialoilla on mahdollisuuksia ja keinoja edistää vesien kestävää käyttöä ja samalla ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Kustannustehokkaat toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi onkin suunniteltu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

”Vesienhoidon tavoite on järvien, jokien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan työtä, aikaa ja riittävä rahoitus, mutta vain yhdessä tekemällä onnistumme”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.

Myös valtio vauhdittaa vesienhoitoa vesiensuojelun tehostamisohjelmalla, jonka toteuttamiseen on varattu 69 miljoonaa euroa vuosille 2019-2023.

”Rahoituksella olemme käynnistäneet yli 100 vesistökunnostushanketta ja vauhditamme maatalouden vesiensuojelua kipsin, rakennekalkin ja kuitulietteen levityksellä. Ohjelman avulla on myös parannettu jäteveden ja lietteiden haitallisten aineiden käsittelyä”, Mikkonen sanoo.

Rehevöityminen edelleen suurin haaste

Ravinnekuormituksen alentaminen on Suomen vesiensuojelun tärkein tavoite ja suurin haaste. Fosforin kokonaiskuormitusta pitäisi alentaa nykyisestä lähes kolmannes, jotta vesien hyvä tila voidaan saavuttaa. Ravinnepäästöjä tulee vähentää kaikista lähteistä, erityisesti hajakuormituksesta.

Maatalouden osuus ihmistoiminnasta aiheutuvasta fosforikuormituksesta vesistöihin on kuormituksen laskusta huolimatta edelleen lähes 60 % ja typpikuormituksesta noin puolet. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on keskeisin maatalouden vesiensuojelua ohjaava strategia. Sen toimet, kuten talviaikainen kasvipeitteisyys, suojavyöhykkeet ja kosteikot, ovat tarpeellisia ja toimivia keinoja vesien tilan parantamiseksi, ja niitä tullaan jatkamaan myös siirtymäkauden 2021–2022 aikana.

Uudella rahoituskaudella noudatettavaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) mukaista kansallista suunnitelmaa valmistellaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Sen tavoitteet ja toimet tullaan sovittamaan yhteen vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa.

”Vesienhoitotoimet ovat keskeisesti mukana yhteisen maatalouspolitiikan kansallisessa toimeenpanossa muiden ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien toimien ohella,” painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

”Hyvin käynnissä olevaa lannan kierrätystä ja prosessointia jatketaan ravinteiden käytön parantamiseksi. Meillä on myös tarve tehostaa toimenpiteiden, erityisesti suojavyöhykkeiden, kohdentamista nykyistä paremmin,” toteaa Leppä.

Merkittäville tulvariskialueille omat hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallinnan tavoitteena on ehkäistä tulvista aiheutuvia vahinkoja ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, vesi- ja energiahuollon kaltaisille tärkeille toiminnoille, ympäristölle ja taloudelle. Suomessa on 22 merkittäväksi nimettyä tulvariskialuetta, joilla tulvan todennäköisyys ja mahdolliset vahingolliset seuraukset ovat suuria. Merkittävillä riskialueilla asuu noin 5 800 asukasta. Näiden alueiden suunnitelmaehdotukset ovat nyt valmistuneet kommentoitavaksi.

Hallintasuunnitelmissa esitetään toimenpiteet, joilla alueiden tulvariskiä pyritään vähentämään. Lapväärtin, Pyhäjoen ja Kemin alueilla tulvariskien vähentämistavoitteet ja -toimenpiteet on määritetty nyt ensimmäisen kerran. Muilla alueilla aiemmin laaditut suunnitelmat on ajantasaistettu riskin kehittymisen, koettujen tulvatilanteiden ja toteutettujen toimenpiteiden perusteella.

Tehokkain tapa pienentää tulvariskiä on ennaltaehkäistä tulvia muun muassa maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen avulla. Hallintasuunnitelmissa torjuntatoimia tarkastellaan monipuolisesti varautumisesta ja tulvatilanteessa toimimisesta varsinaisiin tulvasuojelutoimenpiteisiin ja luonnonmukaisten menetelmien hyödyntämiseen. Suunnitelluista toimenpiteistä on jo tähän mennessä toteutettu noin viidesosa.

Maa- ja metsätalousministeriö, Ympä

Bookmark and Share






46


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska