Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 21.04.2019

Ilmastouutisia

Maailman ympäristöministerit: Kulutus- ja tuotantotapojen on muututtava, jos haluamme säilyttää planeetan elinkelpoisena


25.03.2019 08:30

YK:n neljäs ympäristökokous UNEA päättyi 15.3 Nairobissa Keniassa. Kokouksen teemana olivat innovatiiviset ratkaisut ja kestävä kulutus ja tuotanto.

Nairobissa sovittiin 26 YK-päätöslauselmasta, joilla maita ohjataan kohti ympäristön kannalta kestävämpiä toimia. Lisäksi ministerit antoivat yhteisen julkilausuman, jossa he sitoutuvat edistämään kestävää kulutusta, -tuotantoa ja kiertotaloutta, vähentämään kertakäyttömuovituotteita sekä parantamaan luonnonvaroihin liittyvän tiedon keruuta ja jakamista sekä tuotantoketjujen läpinäkyvyyttä.

Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, jonka kausi varapuheenjohtajana YK:n ympäristökokouksen johtokunnassa päättyi. Johtokuntakaudellaan ministeri Tiilikainen toimi näkyvästi UNEA:n roolin vahvistamiseksi.

”Kansainvälistä ympäristöhallintoa tulee vahvistaa entisestään, koska aikamme suurimmat ongelmat voidaan ratkaista vain maailmanlaajuisella yhteistyöllä. Jotta ainoa maapallomme säilyisi elinkelpoisena, meidän on muutettava kulutusta ja tuotantoamme nopeasti kestävämmäksi ja siirryttävä kiertotalouteen”, Tiilikainen sanoo.

Kiertotalous ensimmäistä kertaa mukaan YK-tason keskusteluihin, merten muoviroskien suitsimiseksi ei globaalisti sitovia toimia

Kokouksen päätökset koskivat muun muassa kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämistä, keinoja merten roskaantumisen ja kertakäyttömuovien käytön vähentämiseksi, kemikaali- ja jätehallinnon kehittämistä ja naisten aseman vahvempaa huomioimista ympäristöhallinnossa.

Suomen virkamiesvaltuuskunnan panos neuvotteluissa oli merkittävä. Ympäristöministeriön Tita Korvenoja oli puheenjohtajana kestävää kulutusta ja tuotantoa koskeva päätöslauselman neuvotteluissa. Päätöslauselmaa voidaan pitää yhtenä kokouksen tärkeimmistä, sillä sen myötä kiertotalous nousi ensimmäisen kerran YK-keskusteluihin keskeisenä keinona kestävän kulutuksen ja tuotannon saavuttamiseksi. Lisäksi suurlähettiläs Erik Lundberg johti kestävää infrastruktuuria koskevia päätöslauselmaneuvotteluja ja Toni Sandell toimi EU:n pääneuvottelijana päätöslauselmassa, jossa sovittiin tiekartasta UNEA:n ja sen hallintoelimien vahvistamiseksi.

Merten muoviroskista Suomi ja EU toivoivat vahvempaa lopputulosta. EU kannatti kansainvälisesti sitovan sopimuksen tai muun ohjaavan instrumentin harkitsemista, mutta siitä ei kokouksessa päästy yksimielisyyteen.

”Lopputulos on laiha kompromissi, mutta työtä on jatkettava YK:n ympäristöohjelman puitteissa. Hyvää on kuitenkin se, että merten muoviroskia lähestytään elinkaaritarkastelun kautta, painopiste on roskaantumisen estämisessä ja sekä mikromuoveihin että kertakäyttöisiin muoveihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota”, ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä sanoo.

Sveitsin ehdotus ilmastonmuokkauksen kansainvälistä hallintoa koskevaksi päätöslauselmaksi sai ristiriitaisen vastaanoton. Kaikki maat eivät olleet valmiita käsittelemään aihetta, ja lopulta Sveitsi veti ehdotuksen pois.

Kokouksen tavoitteena pysäyttää ympäristön tilan heikkeneminen

YK:n ympäristökokous on kokoava voima maailmanlaajuisen ympäristöyhteistyön edistämiseksi. Toisin kun sektorikohtaisissa ympäristösopimusneuvotteluissa, YK:n ympäristökokouksessa keskustellaan kokonaisvaltaisista lähestymistavoista ja ratkaisuista ympäristön tilan heikkenemisen pysähdyttämiseksi. Nairobiin kokoontui lähes 5000 valtionpäämiestä, ministeriä, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä virkamiehiä.

Kokouksen aikana julkaistiin useita tieteellisiä raportteja, joista keskeisin oli Maailman ympäristön tilaa koskeva raportti. Sen johtopäätökset osoittavat, että ilman lisätoimia maailman ympäristön tilan heikentyminen kiihtyy, eikä kestävän kehityksen tavoitteita voida saavuttaa.

Kansainvälisen luonnonvarapaneelin (IRP) UNEA:ssa julkistaman arvion mukaan maailman luonnonvarojen käyttö kiihtyy entisestään. Materiaalien käyttö kasvaa 110 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2060 mennessä. UNEP:n vastaavan pääjohtajan Joyce Msuyan mukaan tarvitaan välittömiä ja systeemisiä muutoksia luonnonvarojen käytössä ja hallinnassa, jotta voimme turvata tulevaisuutemme.

YK:n ympäristöohjelma ja Grid-Arendal julkistivat kokouksessa myös raportin arktisen alueen ja globaalien ympäristökysymysten yhteydestä. Ympäristöministeriön tuella laaditussa raportissa todetaan, että vaikka Pariisin sopimuksen tavoitteet saavutettaisiin, arktisen alueen talvilämpötilat nousevat 3-5°C vuoteen 2050 mennessä verrattuna 1986-2005 tasoon.

Suomen yhdessä Japanin ja Kenian kanssa järjestämä kiertotalouslounas 15.3. keräsi vaikutusvaltaisen osanottajajoukon eri maista ja YK-organisaatioista. Suomen aloitteellisuus kiertotalouden tuomisessa globaaleille areenoille sai paljon kiitosta. Kiertotalous on yhä useamman maan strategia ja nähdään yhtenä keskeisenä polkuna Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä korostivat myös kokouksessa puhuneet Suomen, Japanin ja Kenian ympäristöministerit.

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






12


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska