Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 05.03.2021

Ilmastouutisia

METSO-ohjelmalla voitokas vuosi – Metsänomistajat turvasivat monimuotoisuutta entistä ahkerammin


15.02.2021 07:28

METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä.

Suomalaiset metsänomistajat suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 5 500 hehtaaria metsää METSO-ohjelman kautta. Lisäksi kymmenvuotisten ympäristötukisopimusten avulla turvattiin metsäelinympäristöjä noin 3 500 hehtaaria ja yksityismetsissä tehtiin luonnonhoitotöitä yli 128 hehtaarilla. METSO-ohjelma on vapaaehtoisuuteen perustuva suojeluohjelma, jonka kautta metsänomistajat voivat suojella metsänsä korvausta vastaan. Lisäksi ohjelmassa toteutetaan luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja.

METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi tavoitteena on sopia ympäristötukisopimuksia ja tehdä luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaarille talousmetsää.

Vuoden 2020 loppuun mennessä suojelutavoitteesta oli saavutettu 82 prosenttia eli 79 052 hehtaaria. Luonnonhoidon ja metsätalouden ympäristötuen tavoitteesta oltiin saavutettu 63 prosenttia eli 51 486 hehtaaria. Vuonna 2020 maanomistajille maksettiin korvauksia monimuotoisuutta turvaavista toimenpiteistä yhteensä 43,4 miljoonaa euroa. Suojeltuihin hehtaareihin lasketaan mukaan 13 000 hehtaaria Metsähallituksen entisiä talousmetsiä, jotka siirrettiin vuonna 2014 luonnonsuojeluun.

Vapaaehtoisen suojelun rahoitus lisääntyi

Eduskunta suuntasi viime vuoden lopulla lisää rahaa metsiensuojeluun. METSO-ohjelma sai kahdeksan miljoonan euron lisärahoituksen kohteiden pysyvään suojeluun ja 2,5 miljoonan euron lisärahoituksen ympäristötukisopimuksiin ja luonnonhoitohankkeisiin. Lisäksi vanhojen metsien suojeluun panostetaan erillismäärärahalla Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueella. Pysyvään suojeluun saatiin vuonna 2020 noin 800 hehtaaria enemmän kuin vuonna 2019. Suojelupinta-ala kasvoi ennätyksellisen paljon Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla.

"On hienoa, että niin moni suomalainen on innostunut suojelemaan omia metsiään ja näin varmistanut monen uhanalaisen lajin elinympäristön säilymisen. Vaikka olemme lisänneet METSOn rahoitusta, olisi sille kysyntää vieläkin enemmän. On selvää, että metsiensuojelulle on varattava tulevaisuudessa entistä vahvemmat resurssit koko Suomeen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi", sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ympäristötukisopimuksia solmittiin ennätyksellisen paljon

Kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia solmittiin vuonna 2020 lähes 50 prosenttia suuremmalle pinta-alalle kuin vuonna 2019. Suuri kasvu johtui rahoituksen lisäämisestä sekä Suomen metsäkeskuksen erityisestä panostuksesta METSO-ohjelmaan. Ympäristötukisopimusten pinta-ala kasvoi eniten Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa.

"METSO-ohjelma on osoittanut, että vapaaehtoinen suojelu on metsänomistajille mieluinen keino metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Rahoituksen lisäys ja toimialan panostus ja aktiivisuus ovat mahdollistaneet tässä hyvän suunnan, jonka toivon jatkuvan", sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Panostukset monimuotoisuuden turvaamiseen jatkuvat METSO- ja Helmi-ohjelmissa

METSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi vähintään 4 500 hehtaaria vuonna 2021. Suojeluun on käytettävissä 35 miljoonaa euroa, joka riittää tavoitteen saavuttamiseen. Suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet. Ympäristötukisopimuksia on tavoitteena tehdä 3 550 hehtaarille ja luonnonhoitohankkeita 250 hehtaarille. Näihin on käytettävissä yhteensä 9,3 miljoonaa euroa. Vuoteen 2025 mennessä pysyvän suojelun tavoitteisin pääseminen onnistuu nykyisellä rahoitustasolla, mutta ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden osalta METSO-ohjelman tavoitteesta saadaan toteutettua noin 83 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen kokonaisuudessaan edellyttäisi, että rahoitustaso kaksinkertaistetaan.

METSO-ohjelman rinnalla toimii Helmi-elinympäristöohjelma, jonka tavoitteena on edistää Suomen luonnon monimuotoisuutta metsien lisäksi myös muissa elinympäristöissä: soilla, lintuvesillä, kosteikoilla, perinneympäristöissä sekä pienvesillä ja rantaluonnossa. Ympäristöministeriö tiedottaa Helmi-ohjelman vuoden 2020 tuloksista 16.2. Helmi-ohjelman tavoitteet ja METSO-ohjelman jatko vuoteen 2030 viedään toukokuussa valtioneuvoston päätettäväksi.

METSO-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jonka käytännön toteutuksesta vastaavat ELY-keskus ja Suomen metsäkeskus.

Maa- ja metsätalousministeriö, Ympä

Bookmark and Share






6


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska