Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 24.10.2019

Ilmastouutisia

Luonnonsuojeluun merkittävä lisärahoitus budjettiriihestä


20.09.2019 08:00

Luonnonsuojeluun kohdistettavan rahoituksen avulla pyritään suojelemaan muun muassa valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita.

Hallitus päätti budjettiriihessään esittää luonnonsuojeluun sadan miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2020. Tärkein rahoituksella käynnistettävä hanke on kymmenvuotinen elinympäristöjen parantamisen toimintaohjelma. Sillä on määrä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa viimeistään 2030 mennessä ja turvata elintärkeiden ekosysteemien toiminta. Reilu 10 miljoonaa luonnonsuojelun lisärahoituksesta kanavoituu maa- ja metsätalousministeriön kautta.

Ministeri Mikkonen: Tartumme tosissamme akuuttiin luonnon köyhtymisen kriisiin

Hallitus päätti budjettiriihessään esittää luonnonsuojeluun sadan miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2020. Tärkein rahoituksella käynnistettävä hanke on kymmenvuotinen elinympäristöjen parantamisen toimintaohjelma. Sillä on määrä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa viimeistään 2030 mennessä ja turvata elintärkeiden ekosysteemien toiminta. Reilu 10 miljoonaa luonnonsuojelun lisärahoituksesta kanavoituu maa- ja metsätalousministeriön kautta.

”Luonnon monimuotoisuuden kriisi on aivan yhtä akuutti kuin ilmastokriisi. Tartumme nyt tähän tosissamme, ja luonnon monimuotoisuuden suojelu nousee historiallisen korkealle tasolle. Suojelemme valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita ja ennallistamme soita ja perinneympäristöjä, kuten niittyjä, ketoja, metsälaitumia ja hakamaita, mikä mahdollistaa rikkaan lajiston paluun. Lisäksi kunnostamme lintuvesiä ja -kosteikkoja, mikä on välttämätöntä uhanalaisten vesilintujemme, kuten punasotkan ja nokikanan, suojelulle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan ja rahoitusta lisätään, jotta suojelutavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2025 mennessä. Lisärahoituksen turvin vahvistetaan myös luonnonsuojelun henkilöresursseja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja Suomen ympäristökeskuksessa SYKEssä ja lisätään Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien rahoitusta sekä korjausvelan hoitoa ja panostuksia retkeilyreitteihin erityisesti kansallispuistoissa.

Itämeren ja sisävesien tilaa parannetaan jatkamalla vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, ja myös ravinteiden kierrätyksen Raki-hanke saa jatkoa.

Energiakorjauksiin tukea, avustukset sähköautojen latausinfraan yli kolminkertaistetaan


Energiatehokasta asumista edistetään varaamalla erityisesti asuinkerrostalojen energiaremonttien tukemiseen 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan 100 miljoonaa vuosina 2020-2022 yhteensä. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että ARA-rahoitteiset talot. Sähköautojen latausinfran lisäämiseen varattu määräraha yli kolminkertaistetaan.

”Suomi ottaa tärkeitä askeleita polulla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Tässä maailman ajassa ei pidä enää lämmittää harakoille eikä odotella, että liikenne sähköistyisi ilman, että sähköautojen käyttöönotto tehdään mahdollisimman helpoksi. Lisäksi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa vauhditetaan liikennebiokaasun käyttöä. Nämä ovat niitä nopeita toimia, joita hallitus voi ilmastopuolella tehdä, sillä isommat, erityisesti verotukseen liittyvät ratkaisut, vaativat vielä lisäselvityksiä”, ministeri Mikkonen sanoo.

Puurakentamista ja asuntorakentamista vauhditetaan


Asuntotuotantoa ja puurakentamista pyritään lisäämään erityisesti MAL-sopimusten tueksi varatulla käynnistysavustuksella. Uusien MAL-sopimusten toteutumisen tueksi varataan käynnistysavustuksia pitkän korkotuen tuotannolle yhteensä 30 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikka-avustuksia 15 miljoonaa euroa. Käynnistysavustuksiin tehdään 20 prosentin korotus silloin, kun kohde on puurakenteinen.

"Tällä porkkanalla halutaan vauhdittaa puun käyttöä kerrostalojen rakentamisessa. Noin kolmannes hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksista - puunkäytön lisääminen rakentamisessa auttaa osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa”, ministeri Mikkonen sanoo.

Asunnottomuuden vähentämiseen varataan 3,3 miljoonaa vuosille 2020 ja 2021. Hallitusohjelman mukaan asunnottomuus puolitetaan vaalikauden aikana ja poistetaan kokonaan kahdeksassa vuodessa. Ikääntyneiden asumismahdollisuuksia parannetaan hissiavustuksilla ja esteettömyyskorjauksilla.

Rakennetun ympäristön palveluiden digitalisointiin massiivinen panostus


Maankäyttöä ja rakentamista koskevien päätösten sujuvoittamiseksi luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, jonka toteuttamiseen varataan noin 15 miljoonaa euroa. Kaavatiedot ja rakennuslupaan liitettävät tiedot olisivat jatkossa saatavilla alustan kautta, jolloin kunnat pystyisivät hyödyntämään niitä omassa suunnittelussaan ja kaavoituksessa ja tekemään paremmin yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Rekisterin myötä rakennuksista olisi virtuaaliset kopiot, joiden pohjalta voisi tehdä erilaisia analyyseja, poimia esimerkiksi energiatehokkuutta koskevia tietoja tai tehdä yksityiskohtaisia pelastusjärjestelmiä.

Rekisteri perustuu avoimeen dataan, joten myös kaupalliset toimijat voisivat hyödyntää sitä esimerkiksi infraan ja elinkaareen liittyvien palveluiden kehittämisessä ja kiertotalouden edistämisessä.

Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa 7. lokakuuta.

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






42


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska