Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 23.05.2019

Ilmastouutisia

Luonnonsuojeluliitto: Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti on kylmä suihku Suomen metsäpolitiikalle


11.10.2018 08:01

Tämän vuosisadan toistaiseksi tärkein ilmastoraportti julkaistiin Etelä-Koreassa varhain maanantaiaamuna. Globaalin lämpenemisen rajoittaminen alle 1,5 asteeseen on IPCC:n raportin mukaan mahdollista, välttämätöntä ja kiireellistä.

"Jokainen asteen kymmenyksen lämpeneminen yli 1,5 asteen on raportin mukaan elämän ja kuoleman kysymys suurelle joukolle ihmisyhteisöjä ja eliölajeja. Meillä Suomessa tällainen laji on esimerkiksi saimaannorppa", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Kahden asteen lämpenemiseen liittyisi merkittäviä riskejä. IPCC:n mukaan yli 1,5 asteen kehityspolut saattavat johtaa lämpenemistä kiihdyttäviin noidankehiin ja peruuttamattomiin muutoksiin. Siksi globaalit päästöt pitää käytännössä saada laskemaan rajusti jo vuoteen 2030 mennessä.

"IPCC:n kuvaamat kehityspolut haastavat yhteiskuntia muuttumaan. Tiedeyhteisön viesti on nyt selkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Poliittiset päättäjät ovat toistaiseksi toimineet passiivisesti, mutta poliittisen viivyttelyn ja todellisuuden kieltämisen aika on ohi", Bruun toteaa.

Onneksi muutokseen tarvittavat keinot on tiedossa. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä fossiilisista polttoaineista, turpeen poltosta sekä ylikulutuksesta tulee luopua jo lähivuosina maassamme. Tuet tulee kääntää saastuttavan toiminnan pönkittämisestä kestävien työpaikkojen, liikkumisen ja asumisen tukemiseen.

Hiilinieluista kohtalonkysymys

Metsien hiilinieluja tarvitaan lämpenemisen rajoittamiseksi alle 1,5 asteeseen, ja IPCC:n mukaan juuri metsät ovat parhaita hiilinieluja ja hiilivarastoja. Suomessa metsähakkuita on kuitenkin lisätty ja aiotaan lisätä lähivuosina. Tämän seurauksena metsiemme hiilinielu on rajusti pienentymässä. Suomen nettopäästöt ilmakehään jopa kasvavat vuoteen 2030 mennessä, mikä on täysin vastoin IPCC:n raportin suosituksia.

"Suomen metsäpolitiikalle Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti on kylmä suihku. Onneksi hakkuutavoitteita voidaan pienentää ja hiilensidontaa tukea", toteaa Bruun.

"Ekosysteemit voivat onneksi auttaa lämpenemisen hillitsemisessä ja päästöjen sitomisessa. Suomella on tähän erityisen hyvät mahdollisuudet ja voisimme näyttää muulle maailmalle kestävää esimerkkiä. Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua enemmän kuin koskaan aikaisemmin", Bruun huomauttaa.

Vaikutukset Suomessa IPCC:n mukaan

Rajusti etenevä lämpeneminen vaikuttaa suomalaiseen luontoon, joka ei ehdi sopeutua. Liika lämpeneminen heikentää IPCC:n mukaan muun muassa metsien hyvinvointia. Ekosysteemien resilienssiä, eli kykyä vastustaa muutosta, onkin syytä vahvistaa esimerkiksi metsien monimuotoisuutta vahvistamalla.

IPCC:n mukaan Euroopassa suurimmat ilmaston lämpenemisen muutokset nähdään Välimeren alueella ja juuri Pohjois-Euroopassa.
Pohjoisilla alueilla lämpeneminen on noin 2-3 kertaa voimakkaampaa kuin globaalisti keskimäärin, mikä vaikeuttaa ekosysteemien sopeutumista. Pitkäaikaiset kuivat kaudet sekä erittäin sateiset jaksot yleistyvät Suomessa kumpikin voimakkaasti, mikäli lämpeneminen kiihtyy yli 1,5 asteen.

"Suomalainen maatalous on viime vuosina ajautunut äärimmäisten sääolojen vuoksi kriisitukien kierteeseen. Myös kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus edellyttää lämpenemisen hillitsemistä", Bruun korostaa.

IPCC:n raportti on ensimmäinen, joka julkaistaan sen jälkeen kun Pariisin sopimuksessa sovittiin pyrkimyksestä rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen. Raportin valmistelusta on vastannut 91 tutkijaa ja siinä viitataan yli 6000 tieteelliseen artikkeliin.

Luonnonsuojeluliitto/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska