Luonnonsuojeluliitto: Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti on kylmä suihku Suomen metsäpolitiikalle

11.10.2018 08:01

Tämän vuosisadan toistaiseksi tärkein ilmastoraportti julkaistiin Etelä-Koreassa varhain maanantaiaamuna. Globaalin lämpenemisen rajoittaminen alle 1,5 asteeseen on IPCC:n raportin mukaan mahdollista, välttämätöntä ja kiireellistä.

"Jokainen asteen kymmenyksen lämpeneminen yli 1,5 asteen on raportin mukaan elämän ja kuoleman kysymys suurelle joukolle ihmisyhteisöjä ja eliölajeja. Meillä Suomessa tällainen laji on esimerkiksi saimaannorppa", toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Kahden asteen lämpenemiseen liittyisi merkittäviä riskejä. IPCC:n mukaan yli 1,5 asteen kehityspolut saattavat johtaa lämpenemistä kiihdyttäviin noidankehiin ja peruuttamattomiin muutoksiin. Siksi globaalit päästöt pitää käytännössä saada laskemaan rajusti jo vuoteen 2030 mennessä.

"IPCC:n kuvaamat kehityspolut haastavat yhteiskuntia muuttumaan. Tiedeyhteisön viesti on nyt selkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Poliittiset päättäjät ovat toistaiseksi toimineet passiivisesti, mutta poliittisen viivyttelyn ja todellisuuden kieltämisen aika on ohi", Bruun toteaa.

Onneksi muutokseen tarvittavat keinot on tiedossa. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä fossiilisista polttoaineista, turpeen poltosta sekä ylikulutuksesta tulee luopua jo lähivuosina maassamme. Tuet tulee kääntää saastuttavan toiminnan pönkittämisestä kestävien työpaikkojen, liikkumisen ja asumisen tukemiseen.

Hiilinieluista kohtalonkysymys

Metsien hiilinieluja tarvitaan lämpenemisen rajoittamiseksi alle 1,5 asteeseen, ja IPCC:n mukaan juuri metsät ovat parhaita hiilinieluja ja hiilivarastoja. Suomessa metsähakkuita on kuitenkin lisätty ja aiotaan lisätä lähivuosina. Tämän seurauksena metsiemme hiilinielu on rajusti pienentymässä. Suomen nettopäästöt ilmakehään jopa kasvavat vuoteen 2030 mennessä, mikä on täysin vastoin IPCC:n raportin suosituksia.

"Suomen metsäpolitiikalle Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti on kylmä suihku. Onneksi hakkuutavoitteita voidaan pienentää ja hiilensidontaa tukea", toteaa Bruun.

"Ekosysteemit voivat onneksi auttaa lämpenemisen hillitsemisessä ja päästöjen sitomisessa. Suomella on tähän erityisen hyvät mahdollisuudet ja voisimme näyttää muulle maailmalle kestävää esimerkkiä. Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua enemmän kuin koskaan aikaisemmin", Bruun huomauttaa.

Vaikutukset Suomessa IPCC:n mukaan

Rajusti etenevä lämpeneminen vaikuttaa suomalaiseen luontoon, joka ei ehdi sopeutua. Liika lämpeneminen heikentää IPCC:n mukaan muun muassa metsien hyvinvointia. Ekosysteemien resilienssiä, eli kykyä vastustaa muutosta, onkin syytä vahvistaa esimerkiksi metsien monimuotoisuutta vahvistamalla.

IPCC:n mukaan Euroopassa suurimmat ilmaston lämpenemisen muutokset nähdään Välimeren alueella ja juuri Pohjois-Euroopassa.
Pohjoisilla alueilla lämpeneminen on noin 2-3 kertaa voimakkaampaa kuin globaalisti keskimäärin, mikä vaikeuttaa ekosysteemien sopeutumista. Pitkäaikaiset kuivat kaudet sekä erittäin sateiset jaksot yleistyvät Suomessa kumpikin voimakkaasti, mikäli lämpeneminen kiihtyy yli 1,5 asteen.

"Suomalainen maatalous on viime vuosina ajautunut äärimmäisten sääolojen vuoksi kriisitukien kierteeseen. Myös kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus edellyttää lämpenemisen hillitsemistä", Bruun korostaa.

IPCC:n raportti on ensimmäinen, joka julkaistaan sen jälkeen kun Pariisin sopimuksessa sovittiin pyrkimyksestä rajoittaa lämpeneminen 1,5 asteeseen. Raportin valmistelusta on vastannut 91 tutkijaa ja siinä viitataan yli 6000 tieteelliseen artikkeliin.