Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 24.03.2019

Ilmastouutisia

Lisää kierrätystä ja vähemmän kaatopaikkajätettä


25.04.2018 08:04

Tekstiileille ja vaaralliselle jätteelle pitää järjestää erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2024 mennessä myös biohajoavalle jätteelle pitää joko järjestää erilliskeräys tai se pitää kierrättää kotona kompostoimalla.

Kuva: VAV

Parlamentti tuki äänestyksessään keskiviikkona kunnianhimoisia kierrätystavoitteita, joiden myötä EU:ssa tulee kierrättää vuoteen 2025 mennessä 55 % yhdyskuntajätteestä. Tällä hetkellä jätteestä kierrätetään 44 %.

Jätteenkäsittelyn parantaminen voi tuoda esimerkiksi ympäristö-, ilmasto- ja terveyshyötyjä. Jätedirektiivin uudistaminen on osa EU:n kiertotalouspolitiikkaa. Kiertotaloudessa tuotteiden, materiaalien ja voimavarojen taloudellinen arvo pyritään säilyttämään talouden kiertokulussa mahdollisimman pitkään.

Parlamentin nyt hyväksymän lainsäädännön mukaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 55 % kotitalouksissa ja yrityksissä syntyvästä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää. Vuodelle 2030 on asetettu tavoitteeksi kierrättää 60 % jätteestä ja vuodelle 2035 tavoite on 65 %. Pakkausmateriaalista puolestaan on tarkoitus kierrättää vuoteen 2025 mennessä 65 % ja vuoteen 2030 mennessä 70 %. Jokaiselle pakkausmateriaalille, kuten paperille, kartongille, muoville, lasille, metallille ja puulle, on asetettu omat kierrätystavoitteensa. Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai kompostoidaan 42 % (tilastot vuodelta 2016).

Kaatopaikat

Uusissa säännöissä rajoitetaan myös kaatopaikkajätteen määrää. Vuoteen 2035 mennessä kaatopaikalle saa sijoittaa enintään 10 % yhdyskuntajätteestä. Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Ruotsissa yhdyskuntajätettä ei käytännössä päädy kaatopaikoille. Kyproksella, Kroatiassa, Kreikassa, Latviassa ja Maltalla kaatopaikoille sen sijaan päätyy yli kolmannes maiden yhdyskuntajätteestä. Suomessa n. 3 % jätteestä päätyy kaatopaikoille.

Tekstiileille ja vaaralliselle jätteelle pitää järjestää erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2024 mennessä myös biohajoavalle jätteelle pitää joko järjestää erilliskeräys tai se pitää kierrättää kotona kompostoimalla.

Elintarvikejätteen vähentäminen puolella

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti EU-maiden pitää pyrkiä vähentämään elintarvikejätettä 30 %:lla vuoteen 2025 mennessä ja 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Elintarvikejätteen määrän vähentämiseksi EU-maiden tulisi tarjota kannustimia myymättä jääneiden elintarvikkeiden keräystä varten ja niiden jakamiseksi turvallisesti esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöille. Mepit totesivat myös, että kuluttajien tietämystä "parasta ennen" ja "käytettävä viimeistään" -merkintöjen merkityksestä tulisi parantaa.

Esittelijä Simona Bonafè (S&D, Italia) sanoi: "Tämän lainsäädäntöpaketin myötä Eurooppa sitoutuu kestävään taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Ympäristön suojelusta ja teollisuuspolitiikasta tulee osa tätä kehitystä. Kiertotalous ei viittaa vain jätehuoltoon vaan on keino ottaa talteen raaka-aineita, uudistaa tuotantojärjestelmäämme ja varmistua siitä, että emme ylitä planeettamme kapasiteettia."

Seuraavaksi

Parlamentti ja neuvosto pääsivät lainsäädännöstä alustavaan sopuun viime joulukuussa.

Parlamentti hyväksyi lainsäädännön pakkausjätteistä äänin 533 puolesta, 37 vastaan, 57 tyhjää, lainsäädännön paristoista ja akuista äänin 568 puolesta, 42 vastaan, 28 tyhjää, lainsäädännön jätteestä äänin 559 puolesta, 42 vastaan, 46 tyhjää ja lainsäädännön kaatopaikoista äänin 580 puolesta, 44 vastaan ja 37 tyhjää.

Neuvoston pitää vielä hyväksyä uusi lainsäädäntö ennen kuin se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä.

Taustatietoa: Mikä on kiertotalous?

Kiertotaloudella viitataan jätteen määrän vähentämiseen sekä materiaalien ja tuotteiden uusiokäyttöön, korjaamiseen, kunnostamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouteen siirtyminen vähentää ympäristöön kohdistuvaa painetta, takaa raakamateriaalien riittävyyden, parantaa kilpailukykyä, innovointia ja kasvua sekä luo työpaikkoja.

Euroopan parlamentti/CO2-raportti

Bookmark and Share






8


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska