Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 18.06.2018


Eemeli Tsupari, CO2Esto:

Lehmän lannalla liikenteeseen


19.09.2016 08:31

Noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tulee päästökaupan ulkopuolelta ja tähän puolikkaaseen suomalaiset voivat vaikuttaa muutenkin kuin ostamalla päästöoikeuksia pois markkinoilta. Meidän perheessä tuli kesällä ajankohtaiseksi uuden auton hankinta ja kuten asiaan kuuluu, koeajoimme vähäpäästöisiä malleja hybridit mukaan lukien. Kaasuauton kohdalla jokin "kolahti". Tankatessa yhden koeajon aikana biokaasua suomalaiselle maatilalle rakennetulla tankkausasemalla, päätimme vaimon kanssa, että meille tulee kaasuauto.

Kun vähäkulutteisinkin koeajamamme diesel-hybridi vei 2.9 litraa dieseliä /100 km, niin tajusimme, että se on silti 2.9 litraa enemmän fossiilisia polttoaineita kuin biokaasulla ajaessa. Samalla rahat virtaavat öljyn tuotantoketjulle ja lopulta ulkomaille tahoille, joilla on jo vähintään riittävästi. Mieluummin ohjaan rahani kiertotaloutta jo luonnostaan toteuttaville ja puhdasta energiaa tuottaville suomalaisille toimijoille ja heidän hankintaketjuilleen. Lisäksi kaasuautojen hiukkaspäästöt ovat erittäin vähäiset, mikä parantaisi kaupunkien ilmanlaatua jos kaasuautoilu yleistyisi. Suomessa ilmanlaatu ei ole ollut koko kansaa koskettava ongelma verrattuna maailman "megacityihin", mutta tutkimusten mukaan hiukkaset aiheuttavat Suomessakin useita ennenaikaisia kuolemantapauksia joka vuosi. Yksilötasolla korvaamattomia asioita.

Investointina kaasuautoa on käytännössä samanhintainen kuin vastaava bensamalli. Ensirekisteröintiin liittyvä autovero on kaasuautolla pienempi kuin bensiinikäyttöisellä, mikä kompensoi kaasuauton hieman suuremmat valmistuskustannukset (lopulta hintaeroksi jäi 200 euroa kaasuauton eduksi). Muutenkin kaasuauto vastaa täysin bensiinimallia ja siinä on esimerkiksi normaali bensatankki, jota auto alkaa käyttää jos kaasutankki tyhjenee. Vaihdon huomaa ainoastaan mittariston valosta. Vaikka kaasuasemia on vielä täällä maakaasuverkon ulkopuolella liian harvassa, on bensa-asemalla tarvinnut käydä vain kerran.

Kun Suomen kauppatase on miljardikaupalla miinuksella ja edessä tiedetään olevan ilmastotalkoot, luulisi että kaasuautoilua tuettaisiin kaikin keinoin. Polttoaineen hinnassa verotus onkin järkevällä tasolla, mutta vuosittainen ajoneuvovero on kaasuautolla käsittämättömästi suurempi(!) kuin täysin vastaavalla bensiinikäyttöisellä mallilla. Autoverokin lasketaan maakaasun mukaan, vaikka tankkaisi pelkkää biokaasua (Keski-Suomessa maakaasua ei ole edes saatavilla). Onneksi mm. liikenneministeri Berner on puhunut viime aikoina biokaasun puolesta ja nämäkin epäkohdat korjaantunee (hallituksemme toimintakyky tuntien hitaasti).

Kun huoltokustannuksetkin (kuulemma, meillä ei vielä tästä kokemuksia) ovat samaa luokkaa kuin bensamallissa, voidaan laskea alla olevan kuvan mukainen vertailu käyttökustannuksista. Siitä näkyy, että kaasuauto tulee bensiinikäyttöistä halvemmaksi, kun ajoa kertyy vuodessa noin 20 000 km tai enemmän. On koomista, että kaupunkiajossa, jossa kilometrejä tulee vähän, kaasuautoilu on verotuksen takia kalliimpaa.

Hiilidioksidin v√§hennyskustannuksiksi muutettuna t√§st√§ saa mielenkiintoisen esimerkin. Jos ajaa yli 20 000 vuodessa, kaasuauto s√§√§st√§√§ rahaa verrattuna bensiiniin, jolloin v√§hennyskustannus hiilidioksiditonnia kohden on negatiivinen. Kuitenkin esimerkiksi 10 000 km vuodessa ajavan kannattaa mieluummin mit√§t√∂id√§ p√§√§st√∂oikeuksia CO2Eston kautta nykyisell√§ hintatasolla 10 ‚ā¨/tonni, koska biokaasun tapauksessa v√§hennyskustannukseksi tulisi yli 70 euroa tonnilta. Ja p√§√§st√∂oikeuksien mit√§t√∂inti on varmasti kannattavampi vaihtoehto, jos uuden auton hankinta ei ole muista syist√§ ajankohtainen. Ilmastonmuutoksen hillint√§kustannus ei kuitenkaan ole ainoa p√§√§t√∂ksi√§ ohjaava tekij√§. Meille kaasuauton valinnassa my√∂s kotimaisuus ja paikallinen ilmanlaatu olivat t√§rkeit√§ kriteereit√§.


Kirjoitus on aikaisemmin julkaistu CO2Esto-sivustolla.

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni