Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 29.01.2020

Ilmastouutisia

Kysely: Asukkaat huuhtelevat edelleen kodin haitallisia kemikaaleja viemäriin – kemikaalitietoisuudessa parannettavaa


04.11.2019 08:00

Kemikaaliviisas kuluttaja suosii ympäristömerkittyjä tuotteita.

Kuva: HSY

HSY:n teettämän tuoreen kyselyn mukaan pääkaupunkiseudun asukkailla on osittain puutteellisia tietoja kodin kemikaaleista ja ympäristön kemikalisoitumisesta. Yli 10 prosenttia kyselyyn vastanneista pääkaupunkiseudun asukkaista huuhtelee haitallisia kemikaaleja kuten maaleja virheellisesti viemärin kautta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY teetti syyskuussa kyselyn haitallisten kemikaalien käytöstä pääkaupunkiseudun kotitalouksissa. Tulosten mukaan asukkaiden tiedoissa ja taidoissa löytyy parannettavaa, mutta silti noin 70 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi pystyvänsä vaikuttamaan omilla arjen valinnoillaan Itämeren kemikaalikuormitukseen. Yli 60 prosenttia vastaajista vie tarpeettomat tai vanhentuneet kodin haitalliset kemikaalit useimmiten oikeaoppisesti vaarallisen jätteen keräykseen.

- Teemme jatkuvasti työtä jätevedenpuhdistuksen kehittämiseksi, mutta tarvitsemme myös asukkaiden panosta. Jokainen voi auttaa ja vaikuttaa esimerkiksi välttämällä turhaa kemikaalien käyttöä, lajittelemalla ja kierrättämällä jätteensä oikein sekä valitsemalla ympäristömerkittyjä tuotteita, vesihuollon ryhmäpäällikkö Paula Lindell kannustaa.

Kyselyyn vastanneista noin 60 prosenttia kertoo suosivansa ympäristömerkittyjä tuotteita. Pohjoismainen Joutsenmerkki ja EU:n Kukkamerkki myönnetään vain ympäristön kannalta parhaille tuotteille. Ne ovat todisteita siitä, että tuotteen koko elinkaaressa on huomioitu ympäristövaikutukset kuten ympäristön kemikalisoituminen ja vesistöjen rehevöityminen. Merkin löytää jo monen tavallisen kodin kemikaalin tai tuotteen kyljestä.

Kemikaalit kuormittavat Itämerta


Vastaajista lähes viidennes on siinä käsityksessä, että jätevedenpuhdistamo puhdistaa jäteveden sisältämät kemikaalit kokonaan. Todellisuudessa jätevedenpuhdistamot on ensisijaisesti suunniteltu poistamaan rehevöitymistä ja happikatoa aiheuttavia ravinteita ja orgaanista ainesta. Kaikkia haitallisia aineita jätevesistä ei pystytä poistamaan, joten niitä voi päätyä vesistöihin.

- Tehokkain tapa vähentää vesistöihin päätyvien haitallisten aineiden määrää on haitta-aineiden hallinta päästölähteellä eli siellä, mistä kemikaali päätyy viemäriin. Kotitalouksien rooli on merkittävä, sillä suuri osa jätevesiin päätyvistä haitallisista aineista on peräisin tavallisista suomalaisista kodeista, kertoo Paula Lindell.

HSY kannustaa kemikaaliviisaisiin arjen valintoihin


HSY:n tavoitteena on hillitä haitallisten aineiden mereen kohdistuvaa kuormitusta. Kampanjoimme lokakuussa jätevedenpuhdistamoille päätyvän kemikaalikuorman vähentämiseksi.

Näin teet kemikaaliviisaita valintoja kotona:

- Muista, että viemäri ei ole roskis.
- Vie maalit, lakat, liuottimet ja öljyt vaarallisen jätteen keräykseen.
- Palauta vanhat ja tarpeettomat lääkkeet apteekkiin.
- Vältä turhaa kemikaalien käyttöä.
- Valitse tuotteita, joissa on ympäristömerkki.
- Suosi Suomessa ja EU:ssa valmistettuja tuotteita.

Taustatietoa:


- HSY:n Nepa Insight Oy:llä teettämään kyselyyn vastasi 1004 iältään 16–65-vuotiasta pääkaupunkiseudun asukasta. Kysely toteutettiin ESOMAR-sertifioidussa internetpaneelissa syyskuussa viikolla 39. Tulosten virhemarginaali on ±3,1 prosenttiyksikköä.
- Kodin kemikaaleista löytyy tietoa osoitteesta www.pytty.fi. Sivustolta saa vinkkejä, miten tehdä kemikaaliviisaita valintoja kotona, ostoksilla ja remontoidessa.
- Lisätietoa vaarallisista jätteistä: www.hsy.fi/vaarallinenjate

HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>