Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 18.12.2018


Marja Järvelä:

Kuluttajista ilmastokansalaisiksi


27.11.2018 08:30

Kuluttajilta peräänkuulutetaan ilmastotoimia. Syytä onkin, sillä kulutuksen on laskettu aiheuttavan lähes 70 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Kuluttajan odotetaan toimivan vastuullisesti ja hankkivan tietoa siitä, mitkä valinnat ovat ilmaston kannalta kestäviä vai pitäisikö jotain jättää kokonaan hankkimatta.

Me kaikki olemme kuitenkin muitakin kuin kuluttavia yksilöitä. Olemme kansalaisia ja usein myös perheen, järjestöjen ja yhdistysten jäseniä. Mikäli halutaan osallistuvampaa ja yhteisöllisempää otetta ilmastotoimiin, olisi ihmiset syytä nähdä kuluttajan sijaan kansalaisina.

Aktiivinen kansalainen osaa arvioida yhteiskunnan laajoja ilmastotavoitteita, mutta, mikä tärkeintä, näkee ne suhteessa omaan sekä lähipiirinsä tahtoon ja kykyihin. Ilmastotoimia peilataan aina yksilöiden ja esim. perheiden elämäntapaan ja arjen sujuvuuteen.

Ilmastotoimien terveys- ja hyvinvointivaikutukset keskusteluun työpajoissa

Ilmastopaneeli k√§ynnisti vuonna 2016 selvitys- ja keskusteluhankkeen, jossa tarkasteltiin osallistamisen k√§sitett√§ ilmastotoimissa. Hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, kaksi aiheeseen liittyv√§√§ pro gradu ‚Äďtutkimusta ja j√§rjestettiin kolmen ty√∂pajan sarja. Ty√∂pajoihin osallistui ilmasto- ja energiatutkijoita, hallinnon edustajia sek√§ toimijoita kansalaisj√§rjest√∂ist√§ ja yhdistyksist√§.

Työpajoissa osallistaminen tarkennettiin ilmastotoimien terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin. Näkökulma on uusi, sillä tähän mennessä ilmastonmuutoksen vaikutuksia on arvioitu pääasiassa elinympäristöihin eikä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tarkoituksena oli nostaa esiin vaikutusten ohella myös huolia sekä keskustella ilmastopolitiikan hyväksyttävyydestä, mahdollisista kompensaatioista sekä kansalaisten sitoutumisesta ilmastotekoihin.

Ymmärrys osallistamisen käsitteestä kasvoi jo keskustelujen alkuvaiheessa. Osallistaminen ei synny operaatioina ylhäältä alaspäin, vaan tarvitaan tiloja ja alustoja jatkuvalle keskustelulle ja yhteisöllisyyden vahvistamiselle. Ilmastotietoisen kuluttajuuden lisäksi on tuettava aktiivista ilmastokansalaisuutta.

Osallistamisen kolme ehtoa

Keskustelu työpajoissa oli arvokasta ja aktiivista. Tunnistimme keskustelujen pohjalta kolme ehtoa, joiden toteutuminen edistää ilmastokansalaisuuden syntymistä.

Ensinnäkin osallistamisen tulee olla oikeasti vuorovaikutuksellista. Kun luvataan kuulla kansalaisia, nämä odottavat, että heidän sanomallaan on vaikutusta. Ei riitä, että avoin kanava on tiedossa, vaan on koettava, että juuri minun panokseni on tärkeä ja tervetullut. Toisaalta kuulemisen voi myös toteuttaa edustuksellisesti. Esimerkiksi järjestöjen, jotka pyrkivät vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, täytyy kertoa jatkuvasti jäsenilleen tai jäsenjärjestöilleen vaikuttamistyöstään.

Toiseksi keskusteluissa pohdittiin kansalaisten motivaatiota osallistua ilmastopolitiikkaan usein kiireisen arjen keskellä. Kun kansalainen esim. keskusteluun osallistuessaan ei yleensä saa käsiinsä valmista tuotetta paketissa, on selvitettävä, miten kansalaisia innostetaan osallistumaan.

Kolmanneksi selvisi, kuinka tärkeää on osallistumisen kokemuksellisuus. Sosiaali- ja terveyssektorilla monet toimijat ovat puhuneet jo parin vuosikymmenen ajan osallisuudesta osallistumisen yhteydessä. Osallistamisen pitäisi siis määritelmällisesti tuottaa paitsi osallistumista myös pitkäkestoista osallisuuden kokemusta. Osallisuus tässä tapauksessa tarkoittaa, että ihminen tai ihmisryhmä voi kuluttajana ja kansalaisena nähdä itsensä todellisena neuvotteluosapuolena ilmastotoimissa, tilanteesta ja asiasta riippuen joko suoraan tai edustuksellisesti. Edustuksellisuus vaatii, että kansalainen on selvillä siitä kuka tai mikä taho häntä parhaiten edustaa, mistä voi saada neuvoja, esittää ideoita jne. Aito yhteys todellisiin vaikuttamisen kanaviin on ensiarvoisen tärkeä.

Osallistamisen laatu on siis tärkeämpi kuin sen määrä. Nyky-yhteiskunta tuottaa liian helposti illuusion lukuisista avoimista kanavista. Mikä on niiden todellinen merkitys, jos ajatellaan vaikuttavaa osallisuutta? Uudenlainen, osallisuutta edistävä ilmastokansalaisuus edellyttää, että kehitetään kanavia, joissa ei virtaa pelkkiä mielipiteitä vaan vuorovaikutusta ja joissa tieteellisellä tiedolla ja kestävillä hyvinvointitavoitteilla on keskeinen asema.


Kirjoittaja Marja Järvelä on Ilmastopaneelin jäsen ja yhteiskuntapolitiikan professori Jyväskylän yliopistossa. Blogikirjoitus pohjautuu Ilmastopaneelin hankkeeseen Osallistaminen ilmastopolitiikassa.

Blogikirjoitus on julkaistu ilmastopaneeli.fi -verkkosivustolla 27.8.2018.

Bookmark and Share






¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni