Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 31.05.2020

Ilmastovinkit

Kuiva puu ja hyvä polttotekniikka vähentävät oleellisesti puunpoltosta aiheutuvia päästöjä


10.10.2012 13:49

Akistokuva.

Kuva: Motiva

Vaikka puun polttaminen on uusiutuvana energialähteenä ilmastoteko, erityisesti taitamaton puunpoltto tuottaa haitallisia päästöjä lähiympäristöön sekä oman perheen että naapurien hengitettäväksi.

Siksi on hyvä tietää, miten puuta poltetaan oikein. Päästöjen määrä ja haitallisuus ovat pienimmillään, kun poltettava puu on kuivaa ja palaminen hallittua.

Pääkaupunkiseudulla on noin 60 000 pientaloa, joissa on tulisija. Ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen on tärkeä vaikutus sillä, miten puuta poltetaan takoissa ja kiukaissa. Taitamaton puunpoltto voi nimittäin heikentää ilmanlaatua varsinkin tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla.

"Pienhiukkasten pitoisuudet kohoavat etenkin iltaisin ja viikonloppuisin pientaloalueilla, kun savu jää leijumaan naapurustoon esimerkiksi kylminä ja tyyninä pakkaspäivinä", kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen.

Sytytä päältä ja tarjoa riittävästi polttoilmaa

Helpoin tapa parantaa asuinalueensa ilmanlaatua on oikea polttotekniikka.

"Palamista pystyy parantamaan pienillä asioilla, kuten sytyttämällä puut päältäpäin ja tarjoamalla riittävästi ilmaa palamiseen", tutkijatohtori Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Lisäksi on tärkeää käyttää laadukasta ja kuivaa polttopuuta. Poltettavaksi eivät kelpaa märkä, maalattu tai kyllästetty puu tai jätteet. Käsitellyn puun ja jätteiden poltto on erikseen kielletty jätehuolto- ja ympäristömääräyksissä.

"Nuohoojalta voi rohkeasti kysyä, missä kunnossa oma tulisija on ja onko siinä poltettu puuta hyvin. Kun tuntee oman tulisijansa ja sen toiminnan, tulisijaa voi käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti", sanoo Espoon piirinuohooja Kim Räsänen.

Savua ei ole terveellistä hengittää

Vaikka savun haju saattaa tuntua miellyttävältä, savu voi silti aiheuttaa terveyshaittaa. Puun poltossa syntyy pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä, jotka kaikki ovat terveydelle haitallisia.

"Tutkimuksissa on havaittu puunpolton savuille altistumisen lisäävän lasten hengityselinoireita, kaikenikäisten astmakohtauksia ja yli 65-vuotiaiden hengityssairaus- ja sydänkuolemia" kertoo ylilääkäri Raimo O. Salonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Nuohoojat opastavat tulisijan käytössä

Nuohoojat opastavat asukkaita tulisijan käytössä ja jakavat Opas puunpolttoon -esitteen kaikkiin pääkaupunkiseudulla nuohottaviin kiinteistöihin lämmityskaudella 2012-2013. Oppaiden jako on osa Käytä tulisijaasi oikein -kampanjaa. Opas neuvoo, miten vanhaakin tulisijaa voi käyttää taloudellisesti ja taitavasti, jotta päästöt vähenisivät ja naapurisopu säilyisi. Kampanja toteutetaan yhteistyössä HSY:n, pääkaupunkiseudun kuntien, Nuohousalan keskusliiton ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Puulämmittäjän muistilista:

- Polta vain kuivaa ja puhdasta puuta. Kuivan puun lämpöarvo on suurempi ja päästöt vähäisempiä kuin kostealla puulla. Kuivan puun tunnistaa siitä, että ne helähtävät toisiaan vasten lyötäessä.

- Käytä ylivuotista puuta. Tuoreessa puussa on vettä noin 50 prosenttia, polttokuivassa puussa alle 20 prosenttia.

- Varastoi puut ilmavassa ja sateelta suojatussa paikassa, ja tuo ne sisään 1-2 päivää ennen polttamista.

- Poista tuhkat tulipesästä ja arinan alta. Varmista, että hormi vetää kunnolla.

- Lado puut väljästi vaakatasoon. Täytä pesä korkeintaan puolilleen. Käytä ensimmäiseen pesälliseen pieniä ja toiseen isompia puita. Varmista, että ilma pääsee kiertämään puiden ympärillä.

- Sijoita sytykkeet päällimmäisiksi.
Pääsääntöisesti paras tapa sytyttämiseen on päältä sytyttäminen. Sytykkeeksi sopivat parhaiten tuohi ja puutikut.

- Tarkkaile piipusta tulevan savun väriä. Piipusta tulevan savun väri kertoo palamisen onnistumisen: kitupoltosta tai märistä puista syntyy mustaa savua. Mitä vaaleampi väri, sitä puhtaammin puu palaa.

- Sulje pelti vasta, kun hiillos on sammunut. Pidä peltiä täysin auki, kunnes hiillosvaihe on lopuillaan. Sen jälkeen pienennä peltiä ja sulje ilmantulo. Häkävaaran takia sulje pelti vasta, kun hiillos on sammunut.

- Ole huomaavainen naapureitasi kohtaan. Tarkkaile, kulkeutuuko savu naapurin puolelle. Huomioi tuulen suunta ja vallitseva säätila. Vältä tulisijan käyttöä silloin, kun savu jää leijumaan maan lähelle.

- √Ąl√§ koskaan polta muovia tai maalattua tai kyll√§stetty√§ puuta. Vie pahvit ja paperit kartonki- ja paperinker√§ykseen.

- Varmista nuohoojalta, että polttotapasi on oikea.

HSY - CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska