Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 18.06.2018


Kotitaloudet pitävät tärkeänä sähkönkulutuksen joustavuutta hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi


13.03.2017 08:15

Suomeen lisää biopolttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa ja 86 prosenttia vastaajista halusi lisää aurinkovoimaloita. Tuulivoimaloihin suhtauduttiin hiukan kriittisemmin, myönteisesti tuulivoimaan suhtautui 64 prosenttia vastaajista.

Kuva: Solarcentury

Kotitalouksien mielestä mahdollisuus joustaa sähkönkulutuksessa on tärkeää hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Myös energian säästämistä pidetään tärkeänä paitsi taloudellisista, myös ilmastonmuutoksen hillintään liittyvistä syistä.

Tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston BCDC Energia -tutkimushankkeessa toteutettuun kyselyyn, jossa selvitettiin kotitalouksien mielipiteitä ja tietämystä energia-asioista.

Hankkeessa tutkitaan mahdollisuutta vähentää sähköntuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä kulutuspiikkejä tasaamalla. Kun sähkönkulutusta siirretään ruuhkattomille matalan kulutuksen tunneille, fossiilisia polttoaineita käyttäviä varavoimaloita ei tarvitse käynnistää vastaamaan huipputuntien kysyntään. Joustavalla sähkönkulutuksella voidaan reagoida vaihtelevaan tuuli- ja aurinkoenergian määrään.

Kyselyyn vastanneista 76 prosenttia piti jonkin verran tai erittäin tärkeänä kotitalouksien tarjoaman jouston merkitystä hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Lisäksi 54 prosenttia vastaajista oli valmis hankkimaan sopimuksen, johon sisältyy sähkönkulutuksen etäohjausta.

Kotitaloudet haluavat Suomeen bio- ja aurinkoenergiaa

Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia halusi Suomeen lisää biopolttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa ja 86 prosenttia vastaajista halusi lisää aurinkovoimaloita. Tuulivoimaloihin suhtauduttiin hiukan kriittisemmin, myönteisesti tuulivoimaan suhtautui 64 prosenttia vastaajista. Ydinvoiman lisärakentamista kannatti 24 prosenttia ja vastusti 52 prosenttia. Lopuilla 24 prosentilla ei ollut selvää kantaa asiasta. Vastaajista 71 prosenttia oli sitä mieltä, että kotitalouksien mielipiteitä tulisi kuulla enemmän Suomen energiatuotannosta päätettäessä.

BCDC Energia -tutkimushankkeen tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat aurinko- ja tuulienergian mahdollisimman laajamittaisen ja kustannustehokkaan käytön. Tutkimuksessa markkinat yhdistetään uuden sukupolven ICT- ja digipalveluihin sekä täsmentyviin sääennusteisiin.

Käynnissä olevan energiamurroksen sanasto on osittain jäänyt kotitalouksille vieraaksi. Enemmistölle vastaajista käsitteet sähkön kysyntäjousto, tehoperusteinen siirtohinnoittelu, älykäs sähköverkko, kotiautomaatio ja asioiden internet olivat vieraita. Sen sijaan käsitteet aurinkopaneeli, etäluettava sähkömittari ja siirtomaksu olivat vastaajille tuttuja. Energiamurroksen kannalta myönteistä on, että yli puolet vastaajista tunsi termin sähkön pientuotanto.

Käsitteillä on merkitystä, kun kuluttajille tuotetaan uusia palveluita, tuotteita sekä sähkönkulutukseen ja tuottamiseen liittyviä sopimuksia.

Kysely toteutettiin syksyllä 2016. Se lähetettiin 4 000:lle satunnaisesti valitulle omistusasujalle. Vastausprosentti oli 9,5.

Ilmasto-opas.fi/ CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni