Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 23.01.2021

Ilmastouutisia

Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä


21.12.2020 08:12

19 prosenttia vastanneista kertoi, että oli harrastanut enemmän kotimaanmatkailua ja jopa 35 prosenttia kertoi ostaneensa aiempaa enemmän kotimaassa tuotettua ruokaa.

Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys.

Pandemian leviämiseen liittyvät rajoitukset ovat pakottaneet ihmiset järjestämään arkensa uusiksi. Vaikka pandemia on aiheuttanut paljon vahinkoa ja huolta, tilanne on tarjonnut myös tilaisuuden omaksua kestävämpiä elintapoja. Suuri osa kaupunkilaisista on liikkunut enemmän lähiluonnossa, hyödyntänyt kotia ja kaupunkitilaa monipuolisemmin ja panostanut kotimaiseen, kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Toisaalta julkisen liikenteen osuus kaikesta liikenteestä on kärsinyt yksityisautoilun suosion kustannuksella.

Sitran Elämäntavat pandemian jälkeen (Lifestyles after lockdown) -selvityksessä on koottu yhteen yli 1500 suomalaisen kaupunkilaisen näkemys siitä, miten arki pandemian aikana on muuttunut ja mistä muutoksista suomalaiset haluavat pitää kiinni. Syyskuussa 2020 toteutetussa kyselyssä oli mukana asukkaita Suomen suurimmista kaupungeista: Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Jyväskylästä ja Lahdesta. Kesäkuussa 2020 kyselyn taustalle toteutettiin syvähaastatteluja 20:lle niin sanotulle edelläkävijäryhmän edustajalle, jotka ovat kulutuskäyttäytymisen eturintamassa ottamassa käyttöön uusia arjen palveluita ja tavaroita. Kokonaisuutta täydennettiin eri alojen asiantuntijahaastatteluilla.

”Kyselytutkimus osoittaa, että kansallisylpeys on noussut tähän asti onnistuneen korona-hoidon ansiosta. Arvostamme paikallisuutta ja suomalaista osaamista uudella tavalla”, kommentoi Sitran johtava asiantuntija Sari Laine.

Yli 42 prosenttia kyselyyn vastanneista oli liikkunut pandemian aikana enemmän kodin lähiympäristössä sekä -luonnossa ja 14 prosenttia aikoi jatkaa tätä. 19 prosenttia vastanneista kertoi, että oli harrastanut enemmän kotimaanmatkailua ja jopa 35 prosenttia kertoi ostaneensa aiempaa enemmän kotimaassa tuotettua ruokaa.

Selvityksen mukaan luottamus omaan kykyyn tehdä muutoksia on kasvanut. On havaittu, että valinnoilla, hyvinkin pienillä, on seuraamuksia ja hyväksymme yhteisvastuun isojenkin yhteiskunnallisten muutosten edessä. ?

Uusia vaatimuksia kaupunkiympäristölle ja elämyspalveluille

Uusien tavaroiden sijaan ihmiset kaipaavat enemmän myös kokemuksia ja elämyksiä.

”Niiden kokemusten kysyntä on kasvanut, mitkä yhdistävät oppimista, elämyksellisyyttä ja irtiottoa arjen tutusta ympäristöstä”, Laine jatkaa. ”Itsensä kehittäminen ja matkailu halutaan yhdistää, esimerkiksi erilaisten kurssien ja retkien muodossa.”

Ulkomaanmatkojen ja ostoskeskuksissa ajanvieton sijaan kaivataan paikallisia luontoon liittyviä kestäviä elämyspalveluita ja tukea oman osaamisen kehittämiseen luovilla tavoilla. Matkailijoille suunniteltujen kokemusten sijaan kysyntää olisi elämyksille, joiden avulla pääsee lähelle paikallisen yhteisön toimintaa pidemmällä tähtäimellä.

Kyselyn mukaan kaupungit ovat olleet pandemian aikana edelleen suosittuja asuinpaikkoja, mutta niitä kohtaan on uusia toivomuksia. Kriisi on tuonut esiin kaupunkien viheralueiden ja läheisten luontoalueiden merkityksen läheisten kohtaamis- ja vapaanvieton paikkoina.

Kysyntä kirittää yrityksiä ja yhteiskuntaa

Kestävän ja hyvän elämän ratkaisuille on entistäkin suurempi kysyntä, mutta yritykset ja instituutiot ovat vastanneet tähän hitaasti.

”On olemassa selvää näyttöä siitä, että ihmiset ovat valmiita muuttumaan, mutta yhteiskunta, instituutiot ja yritykset ovat vastanneet hitaasti tähän kysyntään”, kommentoi Sitran projektijohtaja Markus Terho. ”Nyt olisi kuitenkin oiva hetki kuunnella ihmisiä ja pistää uutta vaihdetta silmään palvelujen ja tuotteiden suunnittelussa ja tarjonnassa.”

Jotta uudet palvelut kohtaisivat arjen toiveet, kestävämpään elämäntapaan liittyviä ratkaisuja kehittävillä yrityksillä ja instituutiolla on oltava syvällisempi ymmärrys ihmisten arjesta. Yritysten uusien liiketoimintamallienhyötyjä ja toimintaympäristössä vaadittavia muutoksia avaa Sitran toinen uunituore selvitys, Omistamisen muutos kiertotaloudessa. Tähän asti liiketoiminnan logiikka on perustunut pitkälti siihen, että jokainen omistaa paljon tavaroita, joiden elinkaari on lyhyt ja käyttöaste vähäinen. Jatkossa omistajuus voi entistä useammin säilyä palvelun tuottajalla koko tuotteen elinkaaren ajan.

Muutos edellyttää uusia valmiuksia, yhteistyötä ja tietoa siitä, miten muuttuvaan kysyntään voidaan parhaiten vastata ja miten sitä voidaan vauhdittaa niin, että meillä kaikilla on mahdollisuus rakentaa oma tapansa elää hyvää kestävää elämää.

Sitran selvitys: https://www.sitra.fi/julkaisut/elamantavat-pandemian-jalkeen/

Sitra/CO2-raportti

Bookmark and Share






51


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska