Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 19.09.2019

Ilmastovinkit

"Kiinteistöjen kuntoarvioijan pätevyysvaatimus toisi turvaa asuntokauppoihin"


13.02.2014 11:07

Kauppakamarin mukaan Suomessa on jatkuvasti vireillä satoja asunto- ja kiinteistökauppariitoja, joiden taustalla on kosteus- ja homevaurio. Näiden riitojen välttämisessä avainasemaan nousevat ennen kauppaa tehtävät asiantuntevat ja syvälliset kuntotarkastukset.

Ympäristöministeriön koordinoimien Kosteus- ja hometalkoiden Asuntokaupan turvan parantamisen hanke on esittänyt kuntotarkastusten laadun parantamista mm. valtakunnallisella kuntoarvioijan pätevyys- ja valvontajärjestelmällä. Päätös lainvalmistelutoimien aloittamisesta on nyt ympäristö- ja oikeusministeriöillä.

Jo viisi vuotta toiminut Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelma on osoittanut, että kosteus riivaa käytännössä koko rakennuskantaamme. Nykyään ongelmia kartoittaa hyvin kirjava palveluntarjoajien joukko. Kiinteistöjen kuntotarkastuksia voi lähtökohtaisesti suorittaa kuka tahansa osaamis- ja koulutustaustasta riippumatta.

“Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen edellyttää monessa tapauksessa pintamittauksia syvällisempää, rakenteiden avaamiseen perustuvaa asiantuntija-analyysiä. Vaurioiden selvittäminen jälkikäteen on lähes poikkeuksetta kallista, vaivalloista ja aikaa vievää", kertoo kuntotutkimuksia ja -tarkastuksia suorittava HTT-tavarantarkastaja Hannu-Olavi Leisimo .

Kosteus- ja hometalkoisiin liittyvän Asuntokaupan turvan parantaminen -hankkeen loppuraportti esittää, että kuntotarkastusten laadun kohentamiseksi kuntotarkastajien pätevyydestä tehtäisiin pakollista. Silloin vain pätevät ja rekisteröityneet toimijat voisivat suorittaa kuntoarvioita. Järjestelmän ylläpitäjäksi on ehdotettu yksityistä rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksistä vastaavaa FISE Oy:tä tai ympäristöministeriön alaista Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskusta (ARA). Lain säätäminen kuuluisi oikeusministeriölle.

“Laki määrittelisi kuntoarvioijien pätevyyteen ja valvontaan sekä kuntoarvion sisältöön liittyvät vaatimukset. Tavoitteena on asuntokaupan turvallisuuden parantaminen ja riitojen ennaltaehkäiseminen. Myös kuntotarkastusraportti tulisi saada paremmin palvelemaan kaupan osapuolia. Tässä apuna toimisi yhtenäinen raporttipohja ja vaatimus selkokielisestä ja ymmärrettävästä tyylistä", kertoo Asuntokaupan turvan parantaminen -hanketta vetänyt asianajaja, oikeustieteen tohtori Tiina Koskinen-Tammi .

Koskinen-Tammi puhui kuntotarkastuksiin liittyvistä uudistushankkeista Keskuskauppakamarin Tavarantarkastajapäivässä. Keskuskauppakamarin ylläpitämässä Hyväksytty tavarantarkastaja (HTT) -järjestelmässä toimii myös kuntotarkastusalalla pätevyytensä osoittaneita asiantuntijoita.

“On erittäin tärkeää taata tarkastuksen laatu ja tarkastusraportin hyödynnettävyys teettämällä tarkastus kokeneella ja puolueettomalla asiantuntijalla. Valvottu ammattiosaaminen on HTT-tarkastajien vahvuus. HTT-tarkastajat ovat osoittaneet asiantuntemuksensa vaativalla HTT-kokeella ja ovat sitoutuneet toimimaan ehdottoman puolueettomasti ja huolellisesti tavarantarkastusta koskevaa ohjesääntöä noudattaen", korostaa HTT-järjestelmää ylläpitävän Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju .

HTT-tavarantarkastajat:

- Puolueettomia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka suorittavat palveluiden ja tavaroiden teknisiä tarkastuksia eri asiantuntemusalueilla (mm. kiinteistöjen kuntotarkastukset ja sisäilmaselvitykset ja rakenteiden kuntotutkimukset)

- Noin 200 tarkastajaa ja vuosittain noin 1000 tavarantarkastusta ympäri Suomea

- HTT-tarkastuksia teetetään esimerkiksi kun tarvitaan puolueetonta arviota siitä, onko auton maalaus asianmukainen, onko kylpyhuoneen vesieristykset tehty normien mukaisesti tai vastaako tuotantolinjan toiminta sovittua

- Nimikkeen edellytyksenä alan koulutus ja pitkä työkokemus sekä HTT-kokeen hyväksytty suorittaminen

- Sitoutuneet toimimaan ehdottoman puolueettomasti, huolellisesti ja tavarantarkastusta koskevaa ohjesääntöä noudattaen

- Antaneet oikeudessa tavarantarkastajan vakuutuksen

- HTT-kokeen järjestää ja toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta.

CO2-raportti

Bookmark and Share






34


18.09.2019
Amazon: Kulotetun sademetsän reunalla

17.09.2019
Puupohjaiset tuoteinnovaatiot kiinnostavat Euroopan metsäjohtajia

16.09.2019
Suomen ilmastopaneeli: Kunnat aktiivisia hiilineutraaliuden tavoittelussa, termin määrittelyssä eroja

13.09.2019
Climate Leadership Coalition vaatii kunnianhimoisia pitkän tähtäimen ilmastotavoitteita sekä systeemistä markkinapohjaista ratkaisua

12.09.2019
Päivittäistavarakauppa vähentää ruokahävikkiä tehokkaasti

11.09.2019
JYU julistaa ilmastohätätilan ensimmäisenä yliopistona Suomessa

10.09.2019
Neuvottelut uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi alkoivat - uudet päämäärät valmistellaan vuosille 2030, 2040 ja 2050

09.09.2019
Hehtaarit täyteen Vantaanjoen kipsihankkeessa: 50 viljelijää mukana

06.09.2019
Maaperän kyky sitoa hiiltä voidaan todentaa mittauksilla

04.09.2019
Kansalaisten hiilijalanjälki halki vuoteen 2030 - neljälle ilmastoratkaisulle jatkorahoitusta

02.09.2019
Ministeri Mikkosen kirje EU:n ulkoasioiden edustajalle: Ulko- ja kauppapolitiikan keinot valjastettava Amazonin metsäpalojen pysäyttämiseksi

30.08.2019
Messukeskuksen aurinkovoimala avautuu – laajennusosan rakentaminen Messukeskuksen katoille alkoi heti

28.08.2019
Suomen vesien tila-arvio: Järvien ja jokien tila pääosin ennallaan, rannikkovesien tila heikentynyt

26.08.2019
Kestävät elämäntavat auttavat ilmastoahdistukseen

22.08.2019
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä aloitti toimintansa - hiilineutraaliustavoitetta tukevat selvitykset käyntiin pikaisesti

21.08.2019
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen tiesäähän voidaan arvioida entistä tarkemmin

19.08.2019
Saimaalta poistetut kalaverkot saavat uuden elämän alushousuina

16.08.2019
Selvitys: hiilinieluilla käytävässä kaupassa on useita haasteita

14.08.2019
Ilmastopaneelin ensimmäinen toimikausi arvioitu: Ilmastolain määräämä rooli täytetty hyvin

12.08.2019
IPCC: Maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksessa - kestävä maa- ja metsätalous on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa

Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska