Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 15.08.2018


Sanna Kopra:

Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?


19.04.2017 08:00

Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi on nostanut paljon aiheellista huolta kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. Trump on uhannut irrottaa maan Pariisin ilmastosopimuksesta sekä perua edeltäjänsä, Barack Obaman, asettamat määräykset päästöjen leikkaamiseksi.

Kiinalle Yhdysvaltain politiikan täyskäännös tarjoaa loistavan mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi ja esittää moraalisia vaateita muille. Esimerkiksi Maailman talousfoorumissa tammikuussa 2017 Kiinan presidentti Xi Jinping puolusti voimakkaasti paitsi globalisaatiota ja vapaa kauppaa, myös kehotti kaikkia maailman maita kantamaan vastuunsa tuleville sukupolville ja pysymään Pariisin ilmastosopimuksessa.

Kiinan asenne kansainvälistä ilmastopolitiikkaa kohtaan on muuttunut valtavasti viime vuosina. Siinä missä Kiina oli ankaran kritiikin kohteena Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009, nyt Kiina esiintyy ilmastoneuvotteluissa enenevissä määrin vastuullisena suurvaltana.

Kyse ei ole pelkästään tyhjästä retoriikasta, vaan Kiina vaikuttaa ottavan ilmastonmuutoksen vakavasti. Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä uhkia esimerkiksi maan talouskasvulle ja kansalaisten hyvinvoinnille - ja sitä kautta valtaapitävän kommunistisen puolueen legitimiteetille.

Kiina on sitoutunut pysäyttämään ilmastopäästöjensä kasvun vuoteen 2030 mennessä. Osa maan suurkaupungeista on luvannut saavuttamaan tämän tavoitteen jo aiemmin. Esimerkiksi pääkaupunki Peking ja Guangzhou pyrkivät pysäyttämään päästöjen kasvun jo vuoden 2020 tietämillä.

On todennäköistä, että Kiina saavuttaa ilmastotavoitteensa etuajassa. Tilastot osoittavat, että maan hiilen kulutus on jo kääntynyt laskuun. "Vihreästä" talouskasvusta on tullut maan kehitysstrategioiden keskeinen ohjenuora. Kiina on jo nyt maailman suurin uusiutuvan energian investoija.

Kiinan kannalta Pariisin sopimuksen malli, jossa maat voivat itse asettaa kansalliset ilmastotavoitteensa, on houkutteleva. Asettamalla suhteellisen varovaisen tavoitteen Kiina ei asetu alttiiksi kritiikille ja vaaranna "kasvojaan" kansainvälisessä politiikassa, vaan voi "ansaita kasvoja" ylittämällä kansainväliset odotukset reippaasti.

Toisaalta Kiinalla on paljon kotimaisia haasteita, jotka vaikeuttavat ilmastotavoitteiden toteutumista. Maan alati kasvava keskiluokka kuluttaa yhä enemmän ja esimerkiksi katumaastureista on tullut suosittuja vaurauden symboleita. Kiinan autokannan onkin arvioitu yli kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Tämä puolestaan tarkoittaisi öljyn kulutuksen huomattavaa kasvua ja siten autoliikenteestä aiheutuvien päästöjen tuplaantumista nykyisestä.

Osa Kiinan haasteista johtuu meistä, länsimaisista kuluttajista. Niin sanotun "Kiina-ilmiön" myötä monet länsimaat eivät ole pelkästään ulkoistaneet teollisuuttaan Kiinaan, vaan samalla myös kasvihuonepäästönsä. Länsimaisten kuluttajien suosimien hyödykkeiden tuottamisesta aiheutuvat päästöt muodostavat merkittävän osan Kiinan päästöistä. Näiden "ulkoistettujen" päästöjen huomiointi ilmastovastuullisuuden jakamisessa olisi paitsi oikeudenmukaisempaa, myös kannustaisi Kiinaa kantamaan enemmän ilmastovastuullisuutta.

Sanna Kopra, tutkija YTT

Kirjoitus on julkaistu ilmasto.org-sivustolla huhtikuussa 2017.

Bookmark and Share






¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni