Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 21.10.2018


Kiertotalouden mukainen liiketoiminta on Suomen valmistavassa teollisuudessa vielä iso hyödyntämätön mahdollisuus – nyt siihen on kehitetty työkalut


08.10.2018 08:15

Nopea teknologinen kehitys ja digitalisaatio mahdollistavat kiertotalouden periaatteiden ulottamisen myös valmistavan teollisuuden yritysten liiketoiminnan ytimeen. Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat yrityksille mitattavia hyötyjä ja kestävää kasvua. Sitran ja Teknologiateollisuuden Kasvua kiertotaloudesta -ohjelmassa 50 suomalaista valmistavan teollisuuden yritystä ideoi kiertotalouden liiketoimintamallien mukaista liiketoimintaa. Ohjelman opit ja kiertotalouden liiketoimintamallien käsikirja julkaistaan tänään kaikkien hyödynnettäväksi.

Maailman on ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen paineessa löydettävä kestävämpiä toimintatapoja. Suomalaisyritykset ovat monin paikoin edelläkävijöitä kestävän kasvun lähteiden hyödyntämisessä.

‚ÄĚSuomalainen teknologiateollisuus on jo pitk√§√§n kehitt√§nyt esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuttaan. Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat kuitenkin viel√§ todella paljon hy√∂dynt√§m√§tt√∂mi√§ mahdollisuuksia, kun l√§hdet√§√§n kokonaisvaltaisesti ajattelemaan tapaa suunnitella, valmistaa ja k√§ytt√§√§ teollisuustuotteita koko arvoketjussa‚ÄĚ, sanoo Teknologiateollisuuden johtaja Laura Juvonen.

Kasvua kiertotaloudesta -ohjelmassa Sitra, Teknologiateollisuus ja konsulttiyhtiö Accenture kehittivät suomalaisille valmistavan teollisuuden yrityksille käsikirjan ja työkalut, joita ohjelmaan kevään ja kesän aikana osallistuneet yrityksen testasivat. Niistä syntyi myös konkreettisia pilottiprojekteja.

‚ÄĚMeilt√§ on aiemmin puuttunut k√§yt√§nn√∂n ty√∂kaluja ja esimerkkej√§ siit√§, kuinka kiertotalousmuutos toteutetaan valmistavan teollisuuden liiketoiminnassa. T√§h√§n olemme nyt saaneet ratkaisuja‚ÄĚ, iloitsee johtava asiantuntija Jyri Arponen Sitrasta.
Kiertotalouden liiketoimintamallit ja uudet teknologiat mahdollistavat myös uusia innovaatioita ja antavat kilpailukykyä uusilla ratkaisuilla nousevia kilpailijoita vastaan.

Teknologiateollisuuden, Business Finlandin ja Spinversen selvityksen mukaan yli 70 % suomalaisista teknologiajohtajista nimeää yrityksensä liiketoiminnan suurimmaksi riskiksi juuri uusien kilpailijoiden tulon markkinoille.

Hämeenlinnalainen Sisu Akselit kehitti ohjelman aikana tuotteen elinkaaren pidentämiseen tähtäävän pilottimallin, joka liittyy akseleiden ennakoivaan huoltoon ja jälkimarkkinoiden tulojen kasvattamiseen.

‚ÄĚT√§m√§ oli silmi√§ avaava kokemus. Kiertotalous ei tarkoita pelk√§st√§√§n kierr√§tt√§mist√§, vaan tarjoaa mahdollisuuden koko liiketoiminnan keksimiseen uudelleen, sanoo Sisu Akselien toimitusjohtaja Jouni Teppo.

Kiertotalouden liiketoimintamallit valmistavassa teollisuudessa

Yksinkertaisimmillaan kertotalouden liiketoimintamalit tarkoittavat toimintojen digitalisointia, tehostamista, palvelullistamista sekä asiakkaan ja ympäristön kannalta fiksumpien ratkaisujen kehittämistä. Maailmalla kiertotalouden liiketoimintamalleja ovat hyödyntäneet onnistuneesti esimerkiksi Caterpillar myymällä uudelleenvalmistettuja tuotteita alemmalla hinnalla ja Michelin renkaat palveluna -mallilla.

‚ÄĚArvoketjut muuttuvat lineaarisista kiert√§viksi n√§iden uusien liiketoimintamallien alaprosessien, kuten uudelleenvalmistuksen, sek√§ datan, tilojen ja ty√∂kalujen jakamisen my√∂t√§‚ÄĚ, kuvailee Arponen.

Käsikirja esittelee viisi kiertotalouden liiketoimintamallia:

-Jakamisalustat (sharing platform): yhteisten jakoalustojen hyödyntäminen käytössä, saavutettavuudessa tai omistuksessa, esimerkiksi vajaakäytössä olevien koneiden ja tavaroiden vuokraaminen tai vaihto

-Kiertoihin perustuvat toimitusketjut (a circular supply chain): kierrätettävien materiaalien ja uusiutuvan energian käyttö sekä resurssitehokkaisiin kiertoihin perustuvat ratkaisut

-Tuote palveluna (product as a service): palvelujen tarjoaminen tuotteiden sijaan

-Tuotteen elinkaaren pidentäminen (product life extension): tuotteen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla huollolla, uudelleenmyynnillä ja uudelleenvalmistuksella

-Kierrätys ja kiertoon palauttaminen (recovery and recycling): elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteiden ja raaka-aineiden takaisinkeräys ja uudelleenhyödyntäminen.

Yritykset näkevät ison potentiaalin uusissa bisnesmalleissa, sisäinen muutos suurin haaste

Osana ohjelmaa selvitettiin myös kiertotalouden liiketoimintamallien hyödyntämisen nykytilaa suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa: pilotteja on käynnistetty, mutta radikaaleja muutoksia tai laajamittaista kiertotalouden periaatteiden soveltamista ei ole vielä aloitettu. Yritysten asiakkaat kuitenkin vaativat entistä innovatiivisempia ja kestävämpiä ratkaisuja, mikä on saanut yritykset kehittämään suorituskyvyn optimointiin liittyviä digitaalisia palveluja.

‚ÄĚMonille on viel√§ ep√§selv√§√§, mit√§ kaikkea kiertotalous tarkoittaa‚ÄĚ, sanoo Accenture Strategyn Pohjoismaiden vet√§j√§ Pekka Vanne. ‚ÄĚKyse on pohjimmiltaan asiakasl√§ht√∂isest√§ ajattelusta, asiakkaan tarpeen paremmasta ratkaisusta uusia teknologioita hy√∂dynt√§en niin, ett√§ samalla toimitaan ekologisemmin.

Kiertotalouden liiketoimintahy√∂tyjen toteutuminen vaatii muutosta ajattelussa sek√§ yrityksilt√§ uudenlaista osaamista ja yhteisty√∂t√§. Potentiaalisimpana pk-yritykset pit√§v√§t tuote palveluna -mallia, koska se toimii arvoketjun kaikissa vaiheissa.‚ÄĚ

Selvityksen mukaan kiertotalouteen siirtyminen myös vaatii yrityksiltä uusia kyvykkyyksiä. Tärkeimmät näistä ovat kyky myydä tuloksia tuotteiden sijaan, hyödyntää teknologioita ja dataa sekä toteuttaa yrityskulttuurin ja johtamisen tarvitsema muutos.

Teknologioista pk-yritykset näkevät eniten potentiaalia esineiden Internetissä (IoT), big datassa ja RFID:ssä, koska ne mahdollistavat tehokkaamman datan keruun ja hyödyntämisen sekä helpottavat esimerkiksi tuotteiden takaisinottoa ja ennakoivien huoltopalveluiden kehittämistä. Haasteiksi näiden teknologioiden täysimittaiselle hyödyntämiselle tunnistettiin datan laadun ja tietoturvan varmistaminen sekä investointeihin liittyvät riskit.

Kasvua kiertotaloudesta -ohjelmaan osallistuneiden pk-yritysten mielestä merkittävimmät esteet kiertotalouden liiketoimintamallien käyttöönotolle ovat yrityksen sisäisiä ja liittyvät organisaatiokulttuurin vaatimaan muutokseen. Myös ekosysteemin rakentaminen ja rahoitus koetaan haasteellisiksi.

Käsikirja ja työkalupakki auttavat pk-yrityksen kiertotalouden alkuun

Suomalaisille valmistavan teollisuuden yrityksille räätälöity kiertotalouden käsikirja (playbook) julkaistaan tänään. Käsikirjan lisäksi englanninkieliseltä sivustolta löytyy työkaluja liiketoimintamallien kehittämisen eri vaiheisiin.

‚ÄĚPk-yritykset p√§√§sev√§t t√§m√§n avulla nopeasti kiinni uusiin liiketoimintamalleihin ja voivat aloittaa pilottiprojekteja.
K√§sikirja tulee akuuttiin tarpeeseen: esteit√§ ja haasteita on, mutta muutos tehd√§√§n pala kerrallaan‚ÄĚ, Arponen sanoo.

‚ÄĚTarkoitus ei ole j√§tt√§√§ yrityksi√§ yksin asian kanssa. On t√§rke√§√§, ett√§ muutosty√∂t√§ tehd√§√§n koko liiketoimintaekosysteemin kumppaneiden kanssa yhdess√§. Suomella on mahdollisuus olla t√§ss√§ maailman ykk√∂nen! Jatkamme ty√∂t√§ valtakunnallisella kiertueella Teknologiateollisuuden kanssa. Siell√§ on tarjolla sparrausta ja tietoa muutoksen rahoitusmahdollisuuksista esimerkiksi Business Finlandin Sampo-ohjelmassa.‚ÄĚ

Sitra/CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni