Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 30.05.2020

Ilmastouutisia

Kestävää kehitystä annos kerrallaan


18.04.2019 08:30

Voiko kouluruokailun hiilijalanjäljen puolittaa ja millaisia vaikutuksia sillä olisi käytännössä kustannuksiin, ruuan valmistustapoihin ja ravitsemuksen kannalta? Tämän Muuramen kunnan ruokapalvelut aikoo nyt selvittää.

Muuramen esimerkki on kokeiluna poikkeuksellinen, mutta julkisten keittiöiden ruokatarjonnan vastuullisuus puhututtaa muuallakin, ja aiheeseen liittyvää tutkimusta on tekeillä esimerkiksi Luonnonvarakeskuksessa.

Eikä aivan aiheetta: vuosittain julkisiin ruokahankintoihin käytetään Suomessa 350 miljoonaa euroa. Suuri osa suomalaisista nauttii säännöllisesti, jollei peräti päivittäin kuntakeittiöissä valmistettuja aterioita, oli kyse sitten päiväkodeista, palvelutaloista tai työpaikkojen lounasravintoloista.

383 miljoonaa ateriaa vuodessa on vaikuttava määrä ruokaa. Syöjien ohella ruokavalinnat vaikuttavat aina ympäristöön ja yhteiskuntaan siellä, missä ruoka on tuotettu ja missä se jalostetaan.

– Ruualla on niin suuri merkitys meille ja kestävän kehityksen tavoitteiden huomioiminen on tätä päivää, toteaa erityisasiantuntija Auli Väänänen maa- ja metsätalousministeriöstä.
– Kansainväliset ruokaskandaalit ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat nostaneet aiheen pöydälle myös meillä.

Väänänen on vuoden alusta työskennellyt maa- ja metsätalousministeriössä elintarvikehankintoihin erikoistuneena asiantuntijana, tehtävänään edistää julkisten elintarvikehankintojen vastuullisuutta ja kestävyyttä. Käytännössä hankintalähettiläs kiertää ja tukea kuntien hankinta- ja ruokapalveluammattilaisia jakamalla tietoa ja hyviksi havaittuja käytäntöjä kilpailutuksen tueksi.

– Kestävyydessä on monta pintaa, meillä niistä tutuin ja laajasti käytetty on ravitsemus, kertoo Väänänen.

Suomessa nousisi meteli, jos kouluissa tarjottaisiin epäterveelliseksi tiedettyä ruokaa, olemme tottuneet odottamaan ravitsemuksellisesti täysipainoista syötävää.

– Kansallisia ravitsemussuosituksia on laadittu ja ravitsemuksen merkitys tiedostettu meillä jo pitkään. Kunnat ja sitä kautta ammattikeittiöt ovat laajasti sitoutuneet ravitsemussuosituksiin, raaka-aineiden ravitsemuksellista laatua osataan painottaa jo hankinnoissa.

Kilpailutusasiakirjoihin kirjatuilla kriteereillä ratkaistaan paljon muutakin kuin maidon tai levitteen rasvaprosentti. Kuinka tuotantoeläinten tai työntekijöiden hyvinvoinnista on huolehdittu? Onko tarjolla luomua? Voiko marjoja tarjoilla kuumentamatta? Onko tarjolla lähisärkeä vai kaukokalaa? Millaisen jalanjäljen tuotanto on jättänyt ympäristöön?

Siihen, mitä lautaselle lopulta ammennetaan, vaikuttaa monipolvinen ketju, jossa ratkaisevaa ei ole vain tieto ja ymmärrys valintojen vaikutuksista, myös poliittista tahtoa tarvitaan.

– On tärkeää, että kuntien strategioista löytyy tuki vastuullisuuden painottamiseen hankinnoissa, kertoo Väänänen.

Vastuullisuuskriteerien osaava käyttö on kunnille myös keino vaikuttaa ruuan kotimaisuusasteeseen ja vaikkapa paikallisten leipäerikoisuuksien tai kausituotteiden nostamiseen listoille. Hintaankaan ei valinnan tarvitse kompastua, sen sijaan ruokaratkaisuilla voi olla aluetaloudellista merkitystä. Kunnat voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä tuoteryhmiä hankintarenkaiden kautta hankitaan, ja mitä rajataan renkaiden ulkopuolelle.

– Monet kriteerit esimerkiksi lihan tapauksessa eivät välttämättä nosta hintaa. Sen sijaan laatukriteereitä painottamalla voidaan vaikuttaa siihen, että valikoimiin saadaan kotimaista lihaa, jolloin myös antibioottien käyttö lihantuotannossa on ollut hyvin rajattua, eikä tuotteissa ole salmonellariskiä.

– Vastuullisuuden painottamisesta koituvia lisäkuluja voidaan hillitä myös reseptiikan kehittelyllä ja ruokalistasuunnittelulla. Tästäkin meillä on hyviä esimerkkejä, vaikkapa juuri Muuramesta, jossa luomun ja lähellä tuotetun ruuan osuus kunnan keittiössä on systemaattisilla valinnoilla nostettu 20 prosenttiin.

Kuntien todellisuudessa sama ammattilainen saattaa kuitenkin kilpailuttaa niin kaivinkoneita kuin elintarvikkeitakin, ja niukkuutta on niin ajasta kuin rahastakin. Tässä kohtaa onkin tärkeää, että tietoa olisi helposti saatavilla. Hankintalähettiläs kannustaa aloittamaan helposta päästä, tuoteryhmä kerrallaan.

– Ravitsemussuositusten mukainen laatu on hyvä lähtökohta muutokselle kohti vastuullisempaa ateriaa, muistuttaa Väänänen.
– Käytetään sesongin mukaisia kasviksia ja hedelmiä, suositaan ruokalistalla järvikalaa sekä silakkaa, ja tarjotaan kasvisvaihtoehto kaikille päivittäin. Näitä tukemaan voidaan ottaa muita vastuullisuuskriteereitä kuten eläinten terveyttä, luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja ruokaturvallisuutta edistäviä tai hiilijalanjälkeä pienentäviä kriteereitä. Kun hinta on ollut pitkään määräävä tekijä kilpailutuksessa, tapahtuu muutoskin vähitellen.

MMM/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska