Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 31.05.2020

Ilmastovinkit

Kesämökilläkin voi kierrättää


14.07.2010 13:36

Valtaosa kesämökeistä on ilmastoystävällisiä. Niissä ei pidetä peruslämpöä talvella, ja ne lämpenevät tarvittaessa puulla.

Kuva: Juha Kukko

Kesämökillä kertyy jätettä siinä missä kotonakin, joten toimiva kierrätysjärjestelmä on tarpeen myös kakkoskodissa. Jätteen vähentämisestä on apua, mutta mökkitontille tarvitaan kuitenkin sekä sekajäteastia että kompostori.

Elintarviketeollisuus tulee jätehuollossa vastaan suunnittelemalla pakkauksensa niin, että ne on helpompi kierrättää.

Kierrättäminen on helppoa kotona, mutta kesämökillä saattaa mennä sormi suuhun loman aikana kertyneen jätteen kanssa. Ykkössääntö mökkijätteen määrän vähentämisessä on se, että ostetaan vain tarpeellista.

- Mökkihankintoja kannattaa tehdä pohdiskellen. Kun ostaa kestävää, oman maun mukaista tavaraa, sitä ei tarvitse heti laittaa kiertoon. Turhaa jätettä ei synny, kun sekä ruokaa että muuta tavaraa hankitaan vain tarpeen mukaan, toteaa puutarhaneuvoja Kirsi Mäkinen Uudenmaan Martoista.

Ruokaostosten osalta mökkiläisen kannattaa välttää moninkertaisesti pakattuja tuotteita, ostaa vain tarvittava määrä ruokaa sekä käyttää nopeasti pilaantuvat ruoat ensin.

Roskia ei saa ottaa mukaan

Mökkipihalle tarvitaan nykyään oma kierrätyspiste, sillä vuoden 2006 jälkeen roskia ei ole enää saanut viedä mennessään kotiin. Sekajäteastian lisäksi ehdoton hankinta on kompostori, sillä noin kolmasosa kotitalouksien jätteestä on biojätettä. Jäteastioita voi ostaa vaikka yhdessä mökkinaapureiden kanssa.

- Biojätteeseen kuuluvat muun muassa perunankuoret, kahvinporot, teepussit ja omenankarat. Biojäte kannattaa ehdottomasti kompostoida ja hyödyntää, sillä siitä saa hyvää multaa kukkapenkkeihin.

Vaikka roskien - esimerkiksi makkarapaketin kääreiden - polttaminen onkin helppoa ja monelle tuttua puuhaa, se ei ole suositeltavaa. Ainoastaan paperia ja kartonkia saa polttaa pienissä määrissä puun joukossa.

- Joillain paikkakunnilla sallitaan varsinkin haja-asutusalueilla risujen polttaminen ulkona, mutta se kannattaa tarkistaa aina paikalliselta ympäristösihteeriltä, Mäkinen muistuttaa.

Pakkaukset suunnitellaan kierrätettäviksi

Elintarviketeollisuus antaa oman panoksensa kierrätyksen helpottamiseen, sillä lainsäädännön mukaan pakkaajalla on niin sanottu tuottajan vastuu pakkausmateriaalien jätehuollosta ja sen kustannuksista. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pakkaaja valitsee pakkauksiin kierrätykseen sopivia materiaaleja, tai osallistuu kierrätysmahdollisuuksien järjestämiseen.

- Elintarvikepakkausten suunnittelussa on selkeänä trendinä se, että pyritään eroon vaikeasti käsiteltävistä, yksittäisistä materiaaleista. Tilalle tulevat sellaiset materiaalit, jotka soljuvat helpommin teollisuuden, kaupan, kuluttajan ja kierrätyksen muodostamassa ketjussa, kertoo Valion ympäristöpäällikkö Janne Sahlstein.

Myös pakkausten suunnittelu on osa kierrätysprosessia, sillä pakkausten pitää sopia suomalaiseen jätehuoltoon.

- Elintarvikepakkausten tulee olla kestäviä, ja suojata tuotetta riittävästi. Jos ne on suunniteltu jatkuvasti avattaviksi ja suljettaviksi, kuten esimerkiksi voirasiat, niiden täytyy kestää käytössä hyväkuntoisina.

CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska