Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 21.11.2018


Kaupunkipyöräkaudella 2018 tehtiin uusia ennätyksiä


05.11.2018 08:41

Lisää pyöriä otetaan käyttöön vuonna 2019.

Helsingin ja Espoon kaupunkipyörillä poljettiin tällä kaudella yli kolme miljoonaa matkaa.

Kaupunkipy√∂rill√§ poljettiin uusia enn√§tyksi√§ lokakuun lopussa p√§√§ttyneell√§ kaudella. Jokaisella kaupunkipy√∂r√§ll√§ tehtiin vilkkaimpina p√§ivin√§ Helsingiss√§ keskim√§√§rin 14‚Äď16 matkaa p√§iv√§ss√§. Yhdell√§ py√∂r√§ll√§ ajettiin Helsingiss√§ p√§ivitt√§in noin yhdeks√§n matkaa ja Espoossa noin kolme matkaa. Kaikkiaan kaupunkipy√∂rill√§ poljettiin runsaat kolme miljoonaa matkaa.

Koko kauden käyttäjäksi rekisteröityneitä oli noin 48 500, viikkokäyttäjiä noin 6 300 ja päiväkäyttäjiä arviolta noin 15 000.

Helsingissä kausi käynnistyi jo huhtikuussa ja pyöräasemia oli käytössä 149. Espoossa kausi alkoi toukokuussa, jolloin käyttöön otettiin 70 uutta pyöräasemaa. Palvelu laajeni elokuun alussa Leppävaaraan, jolloin asemia tuli 35 lisää. Kaikkiaan Helsingissä ja Espoossa pyöräasemia oli käytössä 254 ja pyöriä 2 550.

Helsingissä pyörien käyttöaste on kansainvälisesti verrattuna korkea, noin 9 matkaa jokaisella pyörällä päivässä. Muualla maailmassa pyörillä tehdään yleensä noin 4 matkaa päivässä.

HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläisen mukaan kaupunkipyörien suosiota selittää muun muassa helppous:

‚ÄĚKaupunkipy√∂r√§ll√§ on nopeaa liikkua: se on helppo spontaanisti ottaa ja j√§tt√§√§. Py√∂r√§palvelu toimii osana joukkoliikenteen palveluita, ja py√∂ri√§ on tarjolla ihmisten kotien ja ty√∂paikkojen l√§hell√§. T√§n√§ kes√§n√§ my√∂s hyv√§ s√§√§ innosti py√∂r√§ilem√§√§n‚ÄĚ, J√§√§skel√§inen sanoo.

Kaupunkipyörät on helppo kulkutapa myös turisteille, mutta pyörät on tarkoitettu erityisesti asukkaiden käyttöön.

‚ÄĚKaupunkipy√∂r√§st√§ on tullut osa kaupunkilaisen identiteetti√§. Kaupunkipy√∂r√§ll√§ kulkeminen on k√§tev√§√§, ja se on samalla terveys- ja ilmastoteko‚ÄĚ, J√§√§skel√§inen sanoo.

Kaupunkipyöräilijät ovat tyytyväisiä

Kaupunkipy√∂rien k√§ytt√§j√§t ovat melko tyytyv√§isi√§ palveluun. Palvelu sai k√§ytt√§j√§kyselyss√§ arvosanan 3,8. K√§ytt√§j√§t arvioivat palvelua asteikolla 1‚Äď5, jossa 1 oli huono ja 5 erinomainen. Korkeimman arvosanan, 4,4, sai k√§ytt√∂maksujen kohtuullisuus. Heikoimman arvosanan, 3,0, saivat py√∂rien saatavuus ja k√§ytt√∂oikeuden ostaminen aseman maksup√§√§tteell√§. Kyselyyn vastasi t√§n√§ vuonna 7 935 ihmist√§.
Kaupunkipyöräilijöistä 79 % kertoi käyttävänsä palvelua vapaa-ajan matkoilla, 56 % työmatkoilla ja 55 % asiointimatkoilla.

Enemmist√∂ eli 35 % k√§ytt√§√§ py√∂ri√§ 2‚Äď4 kertaa viikossa, 26 % 1‚Äď3 kertaa kuukaudessa, 15 % noin kerran p√§iv√§ss√§ ja 8 % useammin kuin kerran p√§iv√§ss√§. Tyypillinen k√§ytt√§j√§ tekee matkoja melko satunnaisesti. Suurimman osan matkoista polkee pieni, py√∂ri√§ paljon k√§ytt√§vien ryhm√§. Noin 20 % k√§ytt√§jist√§ tekee 60 % kaupunkipy√∂r√§matkoista.

Kaupunkipyöräilijöistä noin 73 % käyttää palvelua Helsingissä, 8 % Espoossa ja 19 % molemmissa. Valtaosa käyttäjistä on helsinkiläisiä ja espoolaisia: 80 % matkoista on niiden tekemiä, joiden asuinpaikka on kaupunkipyöräpalvelun alueella.

Käyttäjistä 49 % yhdistää kaupunkipyörän silloin tällöin joukkoliikennematkan osaksi, 28 % kulkee usein osan matkasta kaupunkipyörällä, osan julkisilla. Matkat, jotka ovat alkaneet tai päättyneet asemalle, ovat selkeästi yleisempiä niillä, jotka asuvat kaupunkipyöräalueen ulkopuolella. Palvelualueella asuvat tekevät enemmän matkoja pelkästään kaupunkipyörällä, alueen ulkopuolella asuvat puolestaan tekevät useammin kaupunkipyörillä liityntämatkoja joukkoliikenteen asemille tai pysäkeille.

Kaupunkipyörät ovat korvanneet etenkin kävely-, raitiovaunu- ja bussimatkoja, mutta peräti 17 % kertoo korvanneensa kaupunkipyörällä myös automatkoja.

69 % kaupunkipy√∂r√§ilij√∂ist√§ kertoo palvelun tuoneen heille aikas√§√§st√∂j√§, enemmist√∂lle 11‚Äď20 minuuttia viikossa.

Kaupunkipyöräpalvelun toimintaa seurataan ja kehitetään tilastojen, asiakkaiden yhteydenottojen, palautteiden ja asiakaskyselyiden avulla.

Palvelu kasvaa Helsingissä, Espoon laajennus tapahtui jo tänä vuonna

Ensi vuonna kaupunkipyöräpalvelu laajenee Helsingissä itään ja pohjoiseen. HKL selvitti kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita asemien sijoittelusta karttakyselyllä. Vastauksia saatiin yli 8 000.

‚ÄĚAlue rajautuu pohjoisessa Keh√§ I:n etel√§puolella Pit√§j√§nm√§keen ja Oulunkyl√§√§n. Id√§ss√§ asemat sijoittuvat metrolinjan ymp√§rist√∂√∂n niin, ett√§ it√§isin asema on Vartiokyl√§ss√§‚ÄĚ, HKL:n projektip√§√§llikk√∂ Samuli M√§kinen kertoo.

Käyttöön otetaan 88 uutta asemaa ja 880 pyörää. Tarkemmat sijainnit kauden 2019 kaupunkipyöräasemille julkaistaan vuodenvaihteessa.

Suuria käyttäjämääriä päästään laajennuksen myötä palvelemaan myös Helsingin kantakaupungissa entistäkin paremmin, kun pyörien määrä koko palvelussa kasvaa ja asemakapasiteettia lisätään myös nykyisen verkoston alueella.

Espoossa palvelu jatkuu samanlaajuisena kuin tänä vuonna.
‚ÄĚAsukkaiden toiveiden mukaan laajensimme palvelua elokuun alussa etel√§isest√§ Espoosta Lepp√§vaaraan‚ÄĚ, toteaa Espoon liikenteenhallintap√§√§llikk√∂ Johanna Nyberg.

‚ÄĚKaupunkipy√∂rill√§ poljetaan Espoossa sek√§ itsen√§isi√§ matkoja ett√§ joukkoliikenteen liitynt√§matkoja. Seudullisia Espoon ja Helsingin v√§lisi√§ matkoja tehd√§√§n l√§hinn√§ Otaniemen ja Keilaniemen suunnalla‚ÄĚ, Nyberg kertoo.

Seuraava kaupunkipyöräkausi käynnistyy Helsingissä ja Espoossa 1.4.2019. Rekisteröityminen avataan aiempien kausien tapaan noin pari viikkoa aiemmin. Helsingissä palvelun laajennukseen kuuluvat uudet asemat saadaan käyttöön toukokuun alussa.

HSL/CO2-raportti

Bookmark and Share






42

 +3%  +4%  +6%  +3%  +6%

Yhteensä kton CO2 ekv:
574
  - Maatalous:
15
%
  - Jätehuolto:
7
%
  - Lämmitys:
27
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
9
%
  - Tieliikenne:
41
%
Asukasta kohden:
108
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +5
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni