Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 21.10.2018


Kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat jälleen uudelle ennätystasolle


01.11.2017 10:30

Mittauksissa erottuu myös selkeästi vuodenaikaisvaihtelu, sillä kasvukaudella metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna, mutta syksyllä ja talvella vuorostaan maaperä hiilen lähteenä.

Kuva: Dreamstime

Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat viime vuonna nopealla tahdilla uudelle ennätystasolle, ilmenee WMO:n tuoreimmasta vuosittain julkaistavasta kasvihuonekaasuraportista.

WMO:n kasvihuonekaasuraportin (Greenhouse Gas Bulletin) mukaan hiilidioksidin määrä kasvoi vuonna 2016 korkeimmalle tasolle viimeisten 800 000 vuoden aikana.

WMO:n mukaan teollisen ajan alusta ilmakehän hiilidioksidin määrä on lisääntynyt 45 prosentilla. Suurin osa siitä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Noin 44 % ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista jää ilmakehään, ja loppuosa sitoutuu valtameriin ja maaekosysteemeihin.

Ihmisen toiminnasta johtuen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut vuosi vuodelta. "Tulevaisuudessa hiilidioksidipitoisuuden kehitys riippuu päästöjen lisäksi hiilinieluista. Hiilinielujen heikkeneminen johtaa ilmaston yhä nopeutuvaan lämpenemiseen", Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen toteaa.

Suuret pitoisuudet järkyttävät luontaista ilmakehän tasapainoa

Vuonna 2015 hiilidioksidipitoisuudet ylittivät symbolisen 400 ppm:n rajan.

Vuonna 2016 pitoisuudet saavuttivat 403,3 ppm:n lukeman.
Hiilidioksidipitoisuus on kasvanut ilmakehässä viimeisten 70 vuoden ajan tahtia joka on 100 kertaa suurempi kuin viimeisen jääkauden aikana.

Ilman nopeita päästövähennyksiä, olemme päätymässä siihen, että lämpötilat nousevat vaaralliselle tasolle tämän vuosisadan loppuun mennessä. Luvut ovat silloin paljon korkeampia kuin mitä Pariisin sopimuksen tavoitteeksi asetettiin", sanoo WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.

Taalas muistuttaa WMO:n tiedotteessa, että hiilidioksidi säilyy ilmakehässä satoja vuosia ja merissä vielä pidempään. Fysiikan lait sanelevat sen, että me elämme tulevaisuudessa yhä kuumemmassa ja sään ääri-ilmiöiden sävyttämässä maailmassa. "Tällä hetkellä ei ole olemassa taikasauvaa, jolla hiilidioksidia voitaisiin poistaa ilmakehästä", Taalas toteaa.

Suomessakin kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousu havaittu

WMO:n Global Atmosphere Watch -verkosto (GAW) kattaa yli 50 maata ja tuottaa tarkkoja mittaustuloksia, jotka luovat pohjan sille, kuinka ymmärrämme kasvihuonekaasujen pitoisuuksia sekä niiden lukuisia lähteitä, nieluja ja ilmakehässä tapahtuvia kemiallisia muutoksia.

Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW -ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien.

Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW -mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Ylläs-Pallas-tunturin kansallispuistossa. Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Pallaksella tehdyissä mittauksissa, jossa nousua on 2,0 ppm (parts per million) vuodessa. "Kasvu jatkui myös viime vuonna.

Mittauksissa erottuu myös selkeästi vuodenaikaisvaihtelu, sillä kasvukaudella metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna, mutta syksyllä ja talvella vuorostaan maaperä hiilen lähteenä", Ari Laaksonen kertoo. GAW -asemat raportoivat kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä, ei niiden päästöistä.

Ilmatieteen laitos/ CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni