Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 16.06.2019

Ilmastouutisia

Kansainvälinen raportti: Valtava kuilu nykyisten elämäntapojemme ja 1,5 asteen tavoitteen välillä


17.05.2019 08:30

1,5 asteen elämäntapa vaatii meiltä suuria muutoksia kaikissa arkemme tavoissa, niin kotona, töissä kuin vapaa-ajallakin. Kuva: Topias Dean/Sitra

Kuva: Topias Dean/Sitra

Henkeä kohti lasketun hiilijalanjäljen pitää vähentyä Suomessa jopa 93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, osoittaa 1,5 asteen elämäntavat – miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? -raportin mallinnus.

Sitra kumppaneineen on mallintanut ensimmäistä kertaa maailmassa, kuinka radikaalisti elämäntapamme ja kulutuksemme on muututtava, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen. Muutos vaatii muun muassa uudenlaista kiertotalouden mukaista ruuantuotantoa, liiketoimintaa sekä yhteistyötä. Niistä Sitra esittelee nyt uusimpia edelläkävijäratkaisuja: urbaanin ruuantuotannon keskuksen Vantaalla, päivitetyn Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalla sekä maailman talouden uudistajien kohtaamispaikan Helsingissä, World Circular Economy Forum 2019:n.

”Meillä on valtava kuilu nykyisten ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisten elämäntapojemme välillä”, summaa Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho. ”1,5 asteen elämäntapa vaatii meiltä suuria muutoksia kaikissa arkemme tavoissa, niin kotona, töissä kuin vapaa-ajallakin”.

Jo seuraavan kymmenen vuoden aikana pitäisi vähennyksen olla Suomessa noin 75 prosenttia. Myös kehittyvissä maissa – Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa – vähennystarve on suuri, 23–84 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Sitra on jo aiemmin osoittanut, että muutokset Suomessa ovat mahdollisia: koko maan päästöjä on mahdollista vähentää kustannustehokkaasti 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Kestävän kehityksen verouudistuksen avulla voidaan paitsi vähentää päästöjä, myös vahvistaa työllisyyttä ja taloutta. Sitran johdolla tehty maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta auttaa Suomea pärjäämään maailmassa, jossa taloudellinen kilpailukyky ja hyvinvointi eivät enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön ja jossa suomalaiset puhtaat ratkaisut tarjoavat vientimahdollisuuksia. Oman elämäntapansa hiilijalanjäljen voi puolestaan testata verkossa Elämäntapatestillä ja saada suosituksia arjen fiksuiksi kestäviksi teoiksi.

Esillä uusia ratkaisuja 1,5 asteen elämäntavan saavuttamiseksi


Nyt julkistettu raportti tarkastelee noin 30 vaihtoehtoa kuromaan kiinni ammottavaa elämäntapakuilua. Suuri potentiaali hiilijalanjäljen merkittävään pienentämiseen on muun muassa seuraavilla keinoilla: yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä työ- ja vapaa-ajan matkoilla, sähkö- ja hybridiautojen käyttöönotto, asunnon vaihtaminen pienempään, sähkön ja lämmitysenergian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen, maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla.

Kohti 1,5 asteen elämäntavan mukaista ruokaa tähtää juuri avattu uudenlaisen urbaanin ruuantuotannon keskus Vantaalla: Metropolian Myyrmäen kampukselle keskiviikkona 15.5. avatun Urban Farm Labin tarkoituksena on kokeilla erilaisia kiertotalouden mukaisia urbaaneja ruuantuotantoteknologioita ja sisäviljelyn kaupallistamista. Hallissa kasvattavat ruokaa viisi eri yritystä, jotka hyödyntävät toistensa tuotannossa syntyvän hävikin; esimerkiksi sienten tuottamaa hiilidioksidia käytetään salaattiviljelyssä ja salaattiviljelyn hävikkiä sirkkojen ravintona.

”Tavoitteena on, että suomalaisyritykset perustavat vastaavanlaisia ruuantuotannon keskuksia esimerkiksi teollisuuspuistoihin ja että ruuan sijaan Suomesta kehittyisi merkittävä ruoantuotantoteknologioita vievä maa”, sanoo kestävän ruokajärjestelmän asiantuntija Merja Rehn Sitran kiertotaloustiimistä.

Yritysten ansaintalogiikka muuttuu 1,5 asteen mukaisessa maailmassa


Kiertotalous tarjoaa muutokseen avaimet: jatkossa ei tuoteta lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Sitran ylläpitämä, suomalaisia kiertotalouden yritysesimerkkejä esittelevä Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista laajenee nyt kattamaan jo 124 yritystä. Määrä on noussut huimasti reilussa parissa vuodessa. Ensimmäisellä, lokakuussa 2016 julkaistulla listalla mukana oli vasta 19 yritystä. Nyt mukaan nousevat ratkaisut muun muassa Combi Worksiltä (vajaakäytöllä olevien tehtaiden resurssien jakamisalusta muille yrityksille), Fiskarsilta (käytettyjen tuotteiden uudelleenmyynti), Naps Aurinkovoimalalta (aurinkosähköä palveluna yrityksille), Netletiltä (rakennustyömaiden ylijäämämateriaalien verkkokauppa) ja Vapaus.io:lta (kulkuneuvojen yhteiskäyttöpalvelu yrityksille).

”Suomalaisyritykset ovat nyt heräämässä siihen, että menestys 1,5 asteen mukaisessa tulevaisuudessa vaatii aivan uudenlaista liiketoiminnan logiikkaa”, sanoo Sitran Kiertotalous-projektin johtaja Kari Herlevi.

1,5 asteen mukaista elämää tukeva kiertotalous vaatii uudenlaista yhteistyötä niin hallinnon, liike-elämän, tutkimuksen ja koulutuksen kuin kansalaistenkin kesken. Tähän tarpeeseen Sitra perusti vuonna 2017 maailman kiertotalouden kansainvälisen huippufoorumin, World Circular Economy Forumin (WCEF). Siihen osallistui 1 600 osallistujaa lähes sadasta maasta. Järjestyksessä jo kolmas WCEF järjestetään jälleen Helsingissä 3.-5. kesäkuuta 2019. WCEF2019 keskittyy siihen, miten eri puolilla maailmaa syntyneet kiertotalouden ratkaisut – ”parhaat salaisuudet” – saadaan käyttöön mahdollisimman laajasti.

1,5 asteen elämäntavat -selvitys

Sitra/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska