|
|||
|
|||
|
|
Joutsenoon suunnitteilla synteettisen biokaasun tuotantolaitos
13.09.2011 09:30
Etelä-Karjalaan Joutsenoon ollaan suunnittelemassa aikaisintaan vuonna 2015 käynnistyvää synteettisen biokaasun (SBG) tuotantolaitosta, jonka suunniteltu tuotantokapasiteetti olisi 1,6 TWh SBG:tä vuodessa 200 MW:n tuotantoteholla.
Hankkeessa ovat mukana Metsä-Botnia, Gasum ja Helsingin Energia. Raaka-aineena olisivat Metsä-Botnian Joutsenon sellutehtaan sivuvirrat eli pääasiassa metsähake ja kuori. SBG syötettäisiin Gasumin maakaasuverkkoon. Pääasiakas olisi Helsingin Energia, joka korvaisi SBG:llä maakaasua omissa maakaasu-CHP-laitoksissaan. Mutta sitä riittänee myös liikennemyyntiin Gasumin tankkausasemilla.
Mikäli kyseinen määrä SBG:tä käytettäisiin liikenteessä, se riittäisi 300 000 pikkuauton polttoainetarpeisiin.
Liikennebiokaasu.fi -sivuston mukaan eräät tahot, kuten Työ- ja elinkeinoministeriö, ovat kutsuneet tuotettavaa kaasua puukaasuksi, jonka seurauksella myös media on käyttänyt sitä nimeä. Tuo nimi on Liikebiokaasu-sivuston mukaan virheellinen, sillä puukaasu ja synteettinen biokaasu ovat kemiallisesti aivan erilaisia. Puukaasun pääkomponentit ovat vety ja hiilimonoksidi. Se sisältää vain vähän metaania, joka puolestaan on SBG:n, jota myös termiseksi biometaaniksi kutsutaan, pääkomponentti. Puukaasu ei (ilman merkittäviä muutoksia) sovellu bio- ja maakaasuajoneuvojen polttoaineeksi eikä siirrettäväksi maakaasuverkossa.
Synteettinen biokaasu tuotetaan puukaasusta nimensä mukaisesti synteettisesti eli SBG-synteesillä, tai yleisemmin sanottuna metaanisynteesillä, joka on termokemiallinen prosessi. SBG voidaan tuottaa myös olkikaasusta tai mistä tahansa biomassasta termisellä kaasutuksella valmistetusta synteesikaasusta. Aivan kuten raaka maakaasu ja raaka biokaasu myös raaka SBG pitää vielä jalostaa, jotta se soveltuu ajoneuvopolttoaineeksi ja jalostetun maakaasun verkossa siirrettäväksi. SBG jalostetaan samoilla menetelmillä, joita maakaasun ja biokaasun jalostuksessa käytetään.
CO2-raportti
|
|
29
   |
13.08.2018
Majavat vaikuttavat ilmastoon
10.08.2018
Aurinkosähkön suosio kasvaa vauhdilla
18.07.2018
Ämpäristöteko-tempaus laittoi kovamuoviset tuotteet kiertoon
16.07.2018
EU tarvitsee kunnianhimoista ja strategista lähestymistapaa metsäpolitiikkaan
13.07.2018
Sähkönpientuotanto kovassa kasvussa - Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti 2,5 -kertaistui vuodessa
11.07.2018
Uusiutuva sähkö entistäkin suositumpaa
09.07.2018
Uusiutuvan sähkön tuotannon kilpailutus toteutuu syksyllä
06.07.2018
Lannan polttoa helpottavat lakiesitykset hyväksyttiin valtioneuvostossa
 | Ilkka Savolainen: Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää |
 | Antti Mäkelä: Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa? |
 | Sanna Kopra: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi? |
 | Pinja Sipari: Ilmastokasvatusta opettajille |
 | Anne Tolvanen: Terve luonto osaksi maankäyttöä |
 | Ilkka Savolainen, Sanna Syri: Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää? |
 | Mikko Alestalo: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan |
 | Eemeli Tsupari, CO2Esto: Lehmän lannalla liikenteeseen |
 | Unto Eskelinen: Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä |
| Ilkka Savolainen: Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta |
|
¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática. Consecuencias del cambio climático en los pecesSource: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma Could evaporation be the next renewable energy?Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle. Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono. Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentariaSource: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'. |
| Tilaa uutiskirje RSS-syöte Yhteystiedot Lähetä uutisvinkki Käyttöehdot Fakta om CO2-raportti.fi About CO2-raportti.fi |
  |
