Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 19.06.2018


Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut pääkaupunkiseudulla hieman - liikkumistavat muuttuvat liian hitaasti


29.03.2018 08:15

Pääkaupunkiseudulla pyöräillään erityisesti työmatkoilla ja pyöräilijöiden keski-ikä on maan korkein.

Pääkaupunkiseudulla viidennes matkoista tehdään joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla prosenttiyksiköllä kuudessa vuodessa, kertoo valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus. Jotta liikenteen päästöjä saadaan leikattua riittävästi, kestävien kulkutapojen käyttöä pitää vauhdittaa tehokkailla keinoilla.

Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut prosenttiyksiköllä kuudessa vuodessa. Nyt joukkoliikenteellä tehdään viidennes kaikista matkoista. Tämä selviää Liikenneviraston julkaisemasta valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta, jonka aineisto on kerätty vuonna 2016. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuosina 2010-2011.

Kestävien kulkumuotojen käyttö on Suomessa yleisintä juuri pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista on 54 prosenttia.

Siirtymää kestäviin liikkumistapoihin pitäisi kuitenkin tulevina vuosina saada vauhditettua huomattavasti, jotta seudun kasvihuonekaasupäästöjä saataisiin leikattua tavoitteiden mukaisesti, arvioi HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen.

Suomen kansallisena tavoitteena on leikata liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sama tavoite ohjaa myös Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelutyötä.

"Kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattaminen Helsingin seudulla on yksi tärkeä keino saada päästöt laskuun. Muita vaikuttavia keinoja ovat esimerkiksi tiemaksut ja raskaan liikenteen teknologian kehittäminen. Autoliikennettä voidaan vähentää tehokkaimmin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja täydentämällä", sanoo Sini Puntanen.

Myös valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa todetaan, että tiivis rakentaminen on yhteydessä liikkumiseen: mitä tiiviimmin rakennettu alue, sitä vähemmän on tarvetta liikkua. Tutkimuksen mukaan tiiviisti rakennetuilla alueilla myös joukkoliikenteen palvelutaso on yleensä hyvä ja joukkoliikennettä käytetään paljon.

Valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa valopilkkuna on kestävän liikkumisen osalta Vantaa, jossa henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on laskenut ja joukkoliikenteen osuus selvästi kasvanut. Muutokseen on vaikuttanut todennäköisesti Kehärata ja sen saama suosio. Kehärata avattiin matkustajaliikenteelle heinäkuussa 2015. Samalla uudistettiin myös koko Vantaan bussiliikennejärjestelmä ja siihen liittyen perustettiin myös uusi poikittainen runkobussilinja 560 Vuosaaresta Myyrmäkeen.

Joukkoliikennettä käytetään runsaasti, koululaiset pyöräilevät yllättävän vähän

Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen käyttö on yli kaksinkertaista muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Joukkoliikennematkat ovat maan lyhyimpiä, sillä joukkoliikenne palvelee ennen kaikkea päivittäistä liikkumista. Muualla Suomessa suuri osa matkasuoritteista tulee pitkän matkan juna- ja linja-autoliikenteestä. Myös jalankulkumatkat ovat pääkaupunkiseudulla maan lyhyimpiä, keskimäärin 1,5 kilometrin pituisia.

Sen sijaan pyörämatkat ovat huomattavan pitkiä, keskimäärin 4,6 kilomeriä. Ero on selvä muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna, joissa pyörämatkan keskipituus on noin kolme kilometriä. Pääkaupunkiseudulla pyöräillään erityisesti työmatkoilla ja pyöräilijöiden keski-ikä on maan korkein. Koulu- ja opiskelumatkoilla pyöräily on kuitenkin selvästi muuta maata harvinaisempaa.

Henkilöautolla ajetaan ja matkustetaan pääkaupunkiseudulla asukasta kohti vähemmän kuin missään muussa osassa Suomea. Pääkaupunkiseudun asukkaiden työmatkat ovat myös maan lyhyimpiä, mutta asukkaat käyttävät liikkumiseen eniten aikaa. Matkanteko on usein hidasta niin henkilöautolla kuin joukkoliikenteelläkin.

Lisätietoja tutkimuksesta ja tutkimusjulkaisut ovat saatavissa verkko-osoitteessa www.hlt.fi

HSL/ CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni