Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 15.08.2018


Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut pääkaupunkiseudulla hieman - liikkumistavat muuttuvat liian hitaasti


29.03.2018 08:15

Pääkaupunkiseudulla pyöräillään erityisesti työmatkoilla ja pyöräilijöiden keski-ikä on maan korkein.

Pääkaupunkiseudulla viidennes matkoista tehdään joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla prosenttiyksiköllä kuudessa vuodessa, kertoo valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus. Jotta liikenteen päästöjä saadaan leikattua riittävästi, kestävien kulkutapojen käyttöä pitää vauhdittaa tehokkailla keinoilla.

Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut prosenttiyksiköllä kuudessa vuodessa. Nyt joukkoliikenteellä tehdään viidennes kaikista matkoista. Tämä selviää Liikenneviraston julkaisemasta valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta, jonka aineisto on kerätty vuonna 2016. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuosina 2010-2011.

Kestävien kulkumuotojen käyttö on Suomessa yleisintä juuri pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista on 54 prosenttia.

Siirtymää kestäviin liikkumistapoihin pitäisi kuitenkin tulevina vuosina saada vauhditettua huomattavasti, jotta seudun kasvihuonekaasupäästöjä saataisiin leikattua tavoitteiden mukaisesti, arvioi HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen.

Suomen kansallisena tavoitteena on leikata liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sama tavoite ohjaa myös Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelutyötä.

"Kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattaminen Helsingin seudulla on yksi tärkeä keino saada päästöt laskuun. Muita vaikuttavia keinoja ovat esimerkiksi tiemaksut ja raskaan liikenteen teknologian kehittäminen. Autoliikennettä voidaan vähentää tehokkaimmin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja täydentämällä", sanoo Sini Puntanen.

Myös valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa todetaan, että tiivis rakentaminen on yhteydessä liikkumiseen: mitä tiiviimmin rakennettu alue, sitä vähemmän on tarvetta liikkua. Tutkimuksen mukaan tiiviisti rakennetuilla alueilla myös joukkoliikenteen palvelutaso on yleensä hyvä ja joukkoliikennettä käytetään paljon.

Valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa valopilkkuna on kestävän liikkumisen osalta Vantaa, jossa henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on laskenut ja joukkoliikenteen osuus selvästi kasvanut. Muutokseen on vaikuttanut todennäköisesti Kehärata ja sen saama suosio. Kehärata avattiin matkustajaliikenteelle heinäkuussa 2015. Samalla uudistettiin myös koko Vantaan bussiliikennejärjestelmä ja siihen liittyen perustettiin myös uusi poikittainen runkobussilinja 560 Vuosaaresta Myyrmäkeen.

Joukkoliikennettä käytetään runsaasti, koululaiset pyöräilevät yllättävän vähän

Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen käyttö on yli kaksinkertaista muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Joukkoliikennematkat ovat maan lyhyimpiä, sillä joukkoliikenne palvelee ennen kaikkea päivittäistä liikkumista. Muualla Suomessa suuri osa matkasuoritteista tulee pitkän matkan juna- ja linja-autoliikenteestä. Myös jalankulkumatkat ovat pääkaupunkiseudulla maan lyhyimpiä, keskimäärin 1,5 kilometrin pituisia.

Sen sijaan pyörämatkat ovat huomattavan pitkiä, keskimäärin 4,6 kilomeriä. Ero on selvä muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna, joissa pyörämatkan keskipituus on noin kolme kilometriä. Pääkaupunkiseudulla pyöräillään erityisesti työmatkoilla ja pyöräilijöiden keski-ikä on maan korkein. Koulu- ja opiskelumatkoilla pyöräily on kuitenkin selvästi muuta maata harvinaisempaa.

Henkilöautolla ajetaan ja matkustetaan pääkaupunkiseudulla asukasta kohti vähemmän kuin missään muussa osassa Suomea. Pääkaupunkiseudun asukkaiden työmatkat ovat myös maan lyhyimpiä, mutta asukkaat käyttävät liikkumiseen eniten aikaa. Matkanteko on usein hidasta niin henkilöautolla kuin joukkoliikenteelläkin.

Lisätietoja tutkimuksesta ja tutkimusjulkaisut ovat saatavissa verkko-osoitteessa www.hlt.fi

HSL/ CO2-raportti

Bookmark and Share






29

 +4%   0%  +2%   0%   0%

Yhteensä kton CO2 ekv:
466
  - Maatalous:
24
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
7
%
  - Tieliikenne:
53
%
Asukasta kohden:
88
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni