Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 05.03.2021

Ilmastouutisia

Jätevedestä lannoitteet nappaavaa tekniikkaa pilotoidaan Helsingborgin kiertotalouskaupunginosassa


12.02.2021 07:19

Ainutlaatuisella kaupunkialueella kierrätetään jätevesien ravinteita, energiaa ja vettä. Aalto-yliopiston vesitutkijoiden kehittämä NPHarvest on ensimmäinen testiin pääsevä menetelmä.

Aalto-yliopiston vesitutkijat ryhtyivät viisi vuotta sitten kehittämään NPHarvest-tekniikkaa, jolla jätevesistä voidaan erotella arvokkaita ravinteita lannoitekäyttöön.

Menetelmä saostaa jätevedestä fosforin ja erottaa kalvon avulla typen, jolloin syntyy lannoitteeksi soveltuvia lopputuotteita. NPHarvest sopii moniin olosuhteisiin,?ja sitä voidaan muokata kohteen mukaan. Toistaiseksi sitä on testattu erilliskerätyn virtsan, yhdyskuntajätevesilietteen mädättämön ja biokaasulaitoksen poistovesien, kaatopaikan suotovesien eli jätteiden läpi suodattuneiden sade- ja sulamisvesien sekä maatalouden kuivamädättämön jätevesien käsittelyssä.

Ainutlaatuinen alue

Tekniikkaa on pilotoitu Suomessa eri kohteissa noin puolentoista vuoden ajan,?ja tänä keväänä se pääsee testiin uudentyyppisissä olosuhteissa Ruotsissa, Helsingborgin uudessa Oceanhamnen-kaupunginosassa. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainulaatuinen alue, jossa kierrätetään jätevesien ravinteita, energiaa ja vettä.?

Alkuvaiheessa mukana on kolme toimistorakennusta ja 350 asuntoa. Kokeen aikana saadaan lisätietoa prosessin elinkaarikustannuksista ja tuotettujen lopputuotteiden laadusta. NPHarvest on ensimmäinen alueella testattava uusi kiertotaloustekniikka.

Helsinborgin kaupungin vesilaitoksen – Nordvästra Skånes Vatten och Avlopp AB (NSVA) – kehittämä järjestelmä perustuu kolmeen keräilyputkeen. Yhteen kerätään käymälävedet, toiseen?biojäte keittiöistä ja kolmanteen kylpy- ja pesuvedet. Näistä kaksi ensimmäistä sisältävät ravinteita ja sopivat NPHarvest-prosessiin.

”On todella mahtavaa päästä tutkimaan, miten NPHarvest toimii tällaisessa erottelevassa järjestelmässä.?Samalla pääsemme vertaamaan meidän ja kilpailijoiden tekniikoita, mikä on todella mielenkiintoista”, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava?Juho Uzkurt Kaljunen.

Taloudellinen potentiaali jo vahvistettu

Jo tehtyjen pilotointien aikana prosessin toiminnasta on kertynyt paljon tietoa, jonka pohjalta Aallon projektikumppanina toiminut Teollisuuden Vesi Oy arvioi tekniikan taloudellista potentiaalia. Arvion mukaan NPHarvest on kilpailukykyinen erityisesti silloin, kun prosessissa tarvittavia kaasua läpäiseviä kalvoja saadaan edullisemmin. Kalvojen valmistuskustannusten odotetaan laskevan, kun niiden kulutus kasvaa ja tuotantomäärät nousevat.

”Kustannustehokkuus on ollut yksi prosessikehityksen johtotähdistä toimintavarmuuden ja muokattavuuden ohella. Yleensä raha vaikuttaa päätöksiin aika paljon”, työelämäprofessori?Anna Mikola?muistuttaa.

Hankkeen on rahoittanut ympäristöministeriö ja mukana yhteistyössä on ollut useita alan yrityksiä: Teollisuuden Vesi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Gasum, Biolan, Nordkalk, Kemira ja Outotec. Uutta hanketta Ruotsissa rahoittavat Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenskt Vatten ja Richert-säätiö ja yhteistyökumppaneina ovat NSVA ja Lundin yliopisto.

Aalto-yliopisto/CO2-raportti

Bookmark and Share






6


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska