Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 07.06.2020

Ilmastouutisia

Järvenpää selvitti keinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi


20.06.2019 09:00

Kuva: Järvenpään kaupunki

Järvenpää pyrkii hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2035 mennessä. Järvenpää on myös sitoutunut käyttämään resursseja viisaasti - tavoitteena hiilineutraalius, jätteettömyys ja kestävä kulutus vuoteen 2050 mennessä.

Hiilineutraalius ja resurssiviisaus sisältyvät valtuustossa hyväksyttyihin Järvenpään visioon sekä kaupungin strategisiin päämääriin. Kaupungin resurssiviisaustyön tavoitteet ja niiden toteutumiseksi vaadittavat toimenpiteet kuvataan valmisteilla olevassa Resurssiviisas Järvenpää -tiekartassa.

Järvenpään tavoitetilana 2030 on, että niin kaupunkirakenteessa ja liikkumisessa, energian ja materiaalien käytössä kuin ympäristön tilan kehittämisessäkin toimitaan resurssiviisaasti edistäen ihmisten hyvinvointia samalla kun vähennetään ympäristölle haitallisia vaikutuksia.

– Tiekartan tavoitteena on myös, että ympäristöteot kuuluvat luontevana osana järvenpääläisten arkeen. Resurssiviisaita valintoja tehdään yhdessä. Meillä on hyvä perusta lähteä toteuttamaan näitä tavoitteita, sillä Järvenpäässä on jo vuosien ajan tehty hyvää ympäristötyötä, erikoissuunnittelija Eira Linko kertoo.

Keinoina vähäpäästöisyys, kierrätys ja pyöräilyn kehittäminen


Keväällä 2019 Järvenpäässä tehtiin Resurssiviisas Järvenpää -tiekartan skenaario- ja vaikuttavuusarviointeja, joissa arvioitiin tiekarttaluonnoksen toimenpiteiden vaikuttavuutta kaupungin päästövähennys- ja resurssiviisaustavoitteisiin.

Tiekarttaluonnokseen pohjautuvassa tavoiteskenaariossa Järvenpään päästöt vähenisivät vuoden 2017 tasosta vuoteen 2035 mennessä yli 50 %. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi päästöjen tulisi vähentyä vuoden 2017 tasosta vielä noin 20 % lisää. Liikennepäästöjä voitaisiin merkittävästi vähentää vähäpäästöisillä ajoneuvoilla sekä edistämällä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Näihin kaupunki voi vaikuttaa välillisesti suunnittelussaan ja päätöksenteossaan. Lisäksi kaupunki voi esimerkiksi vähentää energiankulutustaan ja jätteen määrää pienentämällä ruokahävikkiä. Tämä on myös kustannustehokasta toimintaa.

Järvenpääläisiltä kysyttiin mielipiteitä Resurssiviisas tiekartta -luonnoksesta. Kaupunkilaiset pitivät tärkeimpinä asioina pyöräilyolosuhteiden ja sisäisen joukkoliikenteen kehittämistä, palveluiden saavutettavuutta ja uusiutuvan energian käytön edistämistä. Panostuksia toivottiin myös kierrätysmahdollisuuksien ja Tuusulanjärven tilan parantamiseen. Lisäksi toivottiin yhteistyötä asukasryhmien ja eri toimijoiden kanssa ympäristöasioissa.

Skenaario- ja vaikuttavuusarvioinnin sekä tiekarttaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen antia hyödynnetään tiekartan jatkovalmistelussa syksyn 2019 aikana.

Tutustu Järvenpään kaupungin verkkosivuilla:

Skenaario- ja vaikuttavuusarvioitityöhön

Resurssiviisas Järvenpää -tiekarttaluonnokseen

Järvenpään kaupunki/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska