Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 21.10.2018


Itämeren rantavaltiot ja EU haluavat kiristävät tahtia Itämeren suojelussa


07.03.2018 11:00

Ilmastonmuutos ylläpitää ja mahdollisesti pahentaakin rehevöitymistä, ja HELCOM:n työtä ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi on vahvistettava.

Itämeren suojelusta vastaavat rantavaltioiden ministerit ja Euroopan komissio päättivät tänään Itämeren suojelun toimintaohjelman päivittämisestä vuosille 2021-2030. "Pidämme kiinni tavoitteesta saavuttaa Itämeren ympäristön hyvä tila, vaikka siihen on edelleen matkaa. Itämeren mailla on vielä kolme vuotta aikaa työskennellä voimassa olevan toimintaohjelman hyväksi ja antaa hyvät edellytykset jatkotyölle", Suomen delegaation johtaja, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Tiilikainen sanoi Itämeren suojelukomission (HELCOM) kokouksessa Brysselissä.

Itämeren ympärysvaltioiden ministerit ja EU:n komissio antoivat kokouksessa julistuksen ja päättivät Itämeren suojelun toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan, 2007) uusimisesta vuoteen 2021 mennessä. Ministerien julistus pohjautui raporttiin Itämeren tilasta sekä arvioon siitä, kuinka toimintaohjelmaa on toteutettu 10 viime vuoden aikana.

Suomesta HELCOM:n puheenjohtaja heinäkuussa

Suomen puheenjohtajuuskauden 2018-2020 merkittävin asia on toimintaohjelman päivitys. Päivitettyyn toimintaohjelmaan halutaan toimet, joilla Itämeren hyvä tila saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Kokous päätti, että toimia tarvitaan ainakin rehevöitymisen, meren roskaantumisen, vedenalaisen melun, pohjien häiriintymisen ja haitallisten aineiden vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Toimintaohjelmassa tulee näkymään myös ravinnekierrätys sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Suomen ehdotuksesta ministerit päättivät, että HELCOM laatii Itämeren alueelle yhteisen ravinteiden kierrätysstrategian. Suomi piti myös tärkeänä selvittää Itämeren sisäisten ravinnevarastojen* tilaa ja merkitystä rehevöitymiselle sekä toimia, joilla varastoja hallitaan. Ravinnevarastot ovat peräisin pitkään jatkuneesta ylikuormituksesta. Huonokuntoinen, hapeton sedimentti ei pysty sitomaan ravinteita vaan niitä vapautuu veteen. HELCOM korostaa, että toimiin liittyvien riskien arviointi on tärkeää.

Ilmastonmuutos ylläpitää ja mahdollisesti pahentaakin rehevöitymistä, ja HELCOM:n työtä ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi on vahvistettava. Lisäksi HELCOM:n toiminta haluttiin kytkeä osaksi laajempaa kestävää kehityksen työtä, YK:n Agenda 2030 -prosessia.

Hyvä tila saavuttamatta

Itämeren tilaa vuosina 2011-2015 kuvaavan raportin mukaan Itämeren ravinnekuormitus on laskenut, haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt vähentyneet ja tiettyjen hylje-, kala- ja lintupopulaatioiden tila on hyvä. Hyvän tilan saavuttaminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä, sillä Itämeren tila on pääosin heikentynyt, ja rehevöityminen jopa lisääntynyt.

Ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä. Itämeren suojelun toimintaohjelmassa HELCOM sopi ensimmäisenä kansainvälisenä toimijana kokonaisen merialueen ravinnekuormituksen katosta ja jyvitti kullekin valtiolle ravinnekuormituksen vähennystavoitteet. Typpikuormituksen vähentämisessä on edistytty fosforia paremmin. Itämeren pääaltaalla ollaan kauimpana ravinteita koskevista tavoitteista.

Itämeren toimintaohjelmassa on 177 keinoa Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Osa toteutetuista toimista ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa meren tilaan. Esimerkiksi ravinnekuormituksen väheneminen näkyy viipeellä - joissain tapauksissa vasta jopa vuosikymmenien kuluttua.

Itämeren toimenpideohjelmaa koskevan katsauksen mukaan 68 prosenttia valtioiden yhteisistä toimista on toteutettu. Kansallisen tason toimista vain 23 prosenttia on sellaisia, että kaikki maa ovat ne totuttaneet, ja 60 prosenttia on sellaisia, että vain osa maista on vienyt työn päätökseen. Suomelle osoitettuja toimia on toteutettu vesien- ja merenhoidon kautta ja vuosina 2015 - 2018 hallitus tukee vesien- ja merensuojelua noin 40 miljoonalla eurolla.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni