Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 24.09.2018


Itä-Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelualueiden verkostot vahvistuivat


25.09.2017 08:00

Itä-Lappiin perustetut suojelualueet edustavat monipuolisesti Itä-Lapin metsä- ja suoluontoa.

Valtioneuvosto on tänään saattanut loppuun luonnonsuojelualueiden perustamisen Itä-Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosaan aiemmin tähän tarkoitukseen osoitetuille valtion maille.

Kahdella valtioneuvoston asetuksella perustettuja luonnonsuojelualueita on 62. Itä-Lapin alueiden pinta-ala on yhteensä 197 450 hehtaaria ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosan alueiden 21 870 hehtaaria.

Alueista 35 sijaitsee Itä-Lapissa Kemijärven, Kittilän, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa ja 27 aluetta Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärven, Haapaveden, Kajaanin, Pyhäjärven, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungeissa sekä Kärsämäen, Limingan, Pyhännän, Merijärven, Sievin ja Siikalatvan kunnissa. Suojelualueet sisältyvät pääosin EU:n Natura 2000 -verkostoon sekä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin.

Itä-Lappiin perustetut suojelualueet edustavat monipuolisesti Itä-Lapin metsä- ja suoluontoa. Suojelualueiden koko vaihtelee noin 50 000 hehtaarin laajuisesta Koitelaisen luonnonsuojelualueesta noin 140 hehtaarin kokoiseen Joukaisvaaran luonnonsuojelualueeseen. Laaja-alaisten metsä- ja suoluontotyyppien lisäksi alueella on monipuolisesti pienialaisia, usein myös lajistollisesti arvokkaita luontotyyppejä, kuten pienvesiä, lähteitä, tunturikankaita ja -koivikoita, kallioita, lehtoja, tulvametsiä ja metsäluhtia. Alueella on myös aktiivisen hoidon ja käytön piirissä olevia perinnebiotooppeja. Suojelualueiden kasvillisuudessa korostuu suolajisto ja etenkin vaatelias lettolajisto. Alueen laajat boreaaliset luonnonmetsät ylläpitävät rikasta kääväkäslajistoa. Nyt suojellut Itä-Lapin suuret suoerämaat, Kemihaaran suot, Luiron suot, Pomokaira ja Koitelainen, kuuluvat linnustoltaan Lapin ja koko maan arvokkaimpiin alueisiin.

Pohjois-Pohjanmaalle perustettuihin luonnonsuojelualueisiin kuuluu metsiä, soita ja lintuvesiä sekä eräitä perinneympäristöjä. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen soisin maakunta, mutta maakunnan eteläosan suo- ja turvemaista lähes 80 % on ojitettu. Perustetut suojelualueet täydentävät merkittävästi maakunnan soidensuojelua. Useilla suoalueista on merkitystä lintujen pesimä- ja levähdysalueina. Suojeltavien alueiden joukossa on kahdeksan maakunnan arvokasta lintuvettä, jotka kuuluvat myös maailmanlaajuiseen suojeltavien kosteikoiden Ramsar-verkostoon.

Suojeltavista metsäalueista osa on suojeltu vanhojen metsien suojeluohjelmalla ja osa on hankittu suojeluun METSO-toimintaohjelman avulla. Asetuksella suojellaan niitä Pohjois-Pohjanmaan eteläosan Natura 2000 -alueita, joiden suojelutoimet perustuvat luonnonsuojelulakiin.

Kaikki perustetut suojelualueet ovat Metsähallituksen hallinnassa ja Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa niiden hoidosta. Itä-Lapin suojelualueet kuuluvat Metsästyslain 8 §:n tarkoittamaan vapaan metsästysoikeuden alueeseen. Paikkakuntalaisten oikeutta metsästykseen ei siellä rajoiteta.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosan alueista suurin osa on vapaan metsästysoikeuden ulkopuolella, mutta metsästyksestä on säädetty sallivia poikkeuksia. Pääperiaatteena on, että nykyisiin metsästyskäytäntöihin aiheutuu muutoksia vain, kun siihen on luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksesta johtuvat erityiset perusteet. Nyt Pohjois-Pohjanmaalle perustettujen luonnonsuojelualueiden pinta-alasta noin 90 %:lla metsästystä voi harjoittaa jossain muodossa. 27 alueesta esimerkiksi tärkeintä riistalajia hirveä voi metsästää 24 alueella, joko koko alueella tai sen osassa.

Metsästystä ja muista suojelualueiden perustamissäännöksiä koskevista asioista on kuultu Pohjois-Pohjanmaalla metsästysseurojen ja muiden sidosryhmien näkemyksiä lähes 20:ssä paikan päällä pidetyssä tilaisuudessa. Lisäksi asetuksen valmistelussa on huomioitu lausunnot ja muu kirjallinen palaute.

Ympäristöministeriö on tänään antanut lisäksi asetukset, jotka koskevat 20 pienemmän luonnonsuojelualueen perustamista. Näistä seitsemän on Itä-Lapissa (yhteensä 106 hehtaaria) ja kolmetoista Pohjois-Pohjanmaalla (yhteensä 480 hehtaaria).

Ympäristöministeriö / CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni