Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 20.08.2019

Ilmastouutisia

Ilmastopaneelin ensimmäinen toimikausi arvioitu: Ilmastolain määräämä rooli täytetty hyvin


14.08.2019 09:00

Suomen ilmastopaneelin toiminnasta on teetetty ensimmäinen ulkopuolinen arviointi. Toimikauden arvion mukaan paneelin työ on vahvistanut tieteellistä näkökulmaa ilmastopolitiikan päätöksenteossa, ja se on vaikuttanut rakentavasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Arvion mukaan ilmastopaneelin riippumattomuus on keskeistä, ja juuri riippumattomuus on vahvistanut sen painoarvoa.

Ilmastopaneeli tuottaa ilmastoaiheisia selvityksiä ja antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista. Ensimmäisellä toimikaudellaan se toteutti tai käynnisti 21 hanketta ja antoi yhteensä 20 lausuntoa ilmastolain mukaisista ilmastopolitiikan suunnitelmista. Lisäksi se on tuottanut muistioita ministerien pyynnöstä. Arvion tavoitteena oli selvittää, miten ilmastopaneeli on toteuttanut tehtäviään ja millaisia vaikutuksia sen toiminnalla on ollut. Lisäksi arviointi pohjustaa paneelin seuraavaa toimikautta 2020-2023.

Paneelin organisoitumista ei tarpeen muuttaa - ilmastonmuutoksen sopeutumiseen lisättävä keskittymistä

Arvioinnin mukaan ei ole välttämätöntä tarvetta muuttaa paneelin mandaattia, kokoa tai organisoitumista. Arviointi painottaa paneelin riippumattomuuden tärkeyttä sen vaikuttavuuden mahdollistajana myös jatkossa. Arviointi suosittelee esimerkiksi paneelin sihteeristön vahvistamista ja paneelin viestinnän tehostamista.

Arvioinnin mukaan paneelin nykyinen organisoituminen on ollut toimiva ratkaisu, ja paneeli on pystynyt tuottamaan merkittävästi lisäarvoa suhteellisen pienillä resursseilla. Se, että panelistit itse ovat mukana selvityksissä, tuo niille lisää painoarvoa, ja mahdollistaa myös paneelin ketterän reagoinnin ajankohtaisiin aiheisiin. Paneelin asiantuntijat edustavat kaikki eri aloja, ja kattavat laajasti eri ilmastopolitiikkaan liittyviä tieteenaloja ja sektoreita. Ilmastolain mukaan paneelin asiantuntemuksen tulee kattaa sekä ilmastonmuutoksen hillintä että siihen sopeutuminen, mutta kaudella 2016-2019 paneelin toiminta on keskittynyt hillintään.

Riippumattomuus nostaa ilmastopaneelin painoarvoa

Paneelin riippumattomuus nähdään yhtenä keskeisimpänä paneelin vaikuttavuuden mahdollistajana. Arvion mukaan moni taho kokee, että paneelin sana on painavampi kuin yksittäisen tutkijan tai tutkimuslaitoksen juuri koska sen riippumattomuus ja laaja-alaisuus ovat niin vahvoja. Paneelin tuki virkamiehille ja lausunnot eduskunnalle ilmastolain toimeenpanoon liittyen ovat nostaneet ilmastopoliittisen debatin tasoa Suomessa ja vahvistaneet ilmastopolitiikan suunnitelmien taustalla olevaa tieteellistä pohjaa. Paneelin työ täydentää ministeriöiden virkamiesten valmistelutyötä ilmastopolitiikan suunnitelmiin liittyen. Riippumattomana toimijana paneeli on myös ilmaissut eriäviä näkemyksiä suhteessa hallinnon linjauksiin.

Suomen ilmastopaneeli asetettiin ilmastolain mukaisesti tieteelliseksi ja riippumattomaksi asiantuntijaelimeksi ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi vuoden 2016 alussa. Paneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen, ja paneelin työtä avustaa kaksi sihteeriä. Paneelilla on kauden aikana ollut vaihtelevasti tukena kolme eri viestintäkonsulttia. Panelistit toimivat tehtävässään oman työnsä ohella.

Arvioinnin toteutti Gaia Consulting Oy keväällä 2019 ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






31


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska