Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 19.07.2018


Ilmastonmuutosta torjumassa - puhtaasti ravituilla pelloilla


06.11.2017 08:00

Maaperän multavuuden lisääminen hiilipitoisilla maanparannusaineilla tai lannoitteilla ovat maatalouden ilmastotoimia, joihin ollaan parhaillaan kannustamassa.

Millaisilla käytännön toimilla viljelijät voivat osaltaan toteuttaa ilmastopolitiikan kannalta tärkeää tavoitetta muuttaa viljelymaat hiilen lähteestä hiilinieluksi? Keskeinen toimenpide on rikastuttaa maaperän hiilipitoisuutta orgaanisilla maanparannusaineilla ja lannoitteilla. Maaperän puhtautta ei kuitenkaan saa vaarantaa, muistuttaa MTK.

Monet nykyiset viljelykäytännöt voivat lisätä maaperässä olevaa hiilen määrää ja hillitä sen haihtumista hiilidioksidina, mutta kansallisen ja kansainvälisen politiikan ja päätöksenteon on mahdollistettava se käytännön tekijöille - viljelijöille.

- Ilmastotoimien todentaminen on myös keskeistä. Esimerkiksi peltojen hiilipitoisuuksien mittaukset tulisi olla osa viljavuusanalyysiä, muistuttaa MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi.

Maaperän multavuuden lisääminen hiilipitoisilla maanparannusaineilla tai lannoitteilla ovat maatalouden ilmastotoimia, joihin ollaan parhaillaan kannustamassa.

- Hiilisyötteiden on päädyttävä pellolle puhtaina. Ravintoketjussa rikastuvilta orgaanisilta haitta-aineilta ei saa enää sulkea silmiä, sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Ulkomaisten lannoitteiden ja kierrätyslannoitteiden osalta on olennaista pitää huoli, että tuotteet eivät vaaranna maan puhtautta. Uhkana maaperän puhtaudelle ovat myös kotimaiset orgaanisia haitta-aineita sisältävät yhdyskuntalietteet, joista jopa 40 % päätyy nykyisin pelloillemme.

- Kierrätysravinteet ovat lähtökohtaisesti hieno ja tärkeä asia, kunhan voidaan olla varmoja, että ne täyttävät tietyt kriteerit. Likaisia eriä ei saa pelloillemme päätyä, Pietola toteaa.

Koko yhteiskunnan on kannettava vastuu siitä, että kierrätysravinteet ovat riittävästi puhdistettuja. Ratkaisuksi MTK ehdottaa jätevesimaksujen korottamista.

Hiili pellossa - ilmastonmuutosta torjumassa -tilaisuudessa on myös YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestöjen edustaja tuomassa kansainvälistä näkökulmaa mukaan keskusteluihin.

Vaikka eri maiden peltojen ja nurmien hiilitalouden vertailussa on omat ongelmansa, voimme silti oppia toisten maiden kokemuksista. On oleellista, että laskenta on läpinäkyvää ja viljelijät yhdessä tiedostavat mahdollisuudet, joita kukin voi pelloillansa soveltaa maaperä- ja sääolojen mukaan, MTK painottaa.

MTK ry/ CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni