|
|||
|
|||
|
Blogi
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
14.12.2015 10:05

Ilmastonmuutoksen sairastuvuutta ja kuolleisuutta todennäköisesti lisäävinä tekijöinä pidetään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia katastrofeja, äärimmäisten lämpötilojen suoria terveysvaikutuksia, ilmastonmuutoksen aiheuttamien ekosysteemien häiriöiden seurauksena tapahtuvaa ravinnon pilaantumista sekä muutoksia taudinaiheuttajien elinolosuhteissa ja infektiosairauksien lisääntymisessä. Vaikutukset satoihin, hyötyeläimiin ja kalakantoihin aiheuttanevat elintason laskua ja köyhyyttä johtaen edelleen konflikteihin ja ilmastopakolaisiin.
WHO:n arvion mukaan 250 000 ihmistä kuolee vuosina 2030-2050 ilmastonmuutoksesta johtuviin syihin, joista merkittävimpinä pidetään kuumuutta, ripulia, malariaa ja lasten aliravitsemusta.
Luonnonkatastrofeissa kuolee vuosittain 60 000 ihmistä ja luonnonkatastrofien oletetaan lisääntyvän entisestään.
Vaikka ilmastonmuutoksen terveyshaitat korostuvat heikon elintason maissa, ei yksikään valtio voi ajatella olevansa vaikutuksien ulkopuolella. Suomessa vuosien 2003 ja 2010 helleaaltojen aikana yli 75-vuotiaiden päivittäiskuolleisuus lisääntyi keskimäärin 21 %.
Ilmastopakolaisuudesta voidaan nähdä maistiaisia jo Syyrian konfliktin myötä.
Tutkimuksen mukaan tunnettujen aikojen pahin kuivuus kuritti Syyrian hedelmällistä pohjoisosaa vuosina 2007-2010, joka pudotti maataloustuotantoa kolmanneksella. Puolitoista miljoonaa ihmistä pakeni maaseudulta kaupunkeihin, joissa köyhyys ja tyytymättömyys hallintoon lopulta purkautuivat protesteiksi ja yhteenotoiksi 2011.
Monilla ilmastonmuutosta lisäävillä tekijöillä on myös suora kuolleisuutta lisäävä vaikutus; WHO:n arvion mukaan ilman pienhiukkaset olivat aiheuttamassa maailmanlaajuisesti 7 miljoona ylimääräistä kuolemaa vuonna 2012, mikä merkitsee joka kahdeksatta kuolemantapausta.
Lihantuotanto on ylivoimainen ympäristön kuormituksessa kasvisruokavalioon nähden. Yksilölle runsas lihansyönti on itsessään riskitekijä sydän-ja verisuonisairauksiin, kuten verenpainetautiin, sepelvaltimotautiin ja diabetekseen, sekä useampaan eri syöpään. Brittitutkimuksen mukaan (Task Force on Climate Change Mitigation and Public Health (Woodcock ym., Lancet 2009) 30 prosentin väestötason vähennys lihansyönnissä vähentäisi sepelvaltimotaudin esiintyvyyttä 15 prosenttia. Auton vaihtaminen pyöräilyyn tai julkisilla kulkemiseen lisää suoraan myös yksilöön kohdistuvaa terveyshyötyä.
Ympäristöystävälliset ratkaisut kulkevat käsikädessä terveyden edistämisen kanssa. Tämän tulisi näkyä voimakkaammin ilmastonmuutoksen ympärillä käytävässä keskustelussa, joka usein sisältää negatiivisen ajatuksen ihmisestä uhraamassa omasta hyvinvoinnistaan tulevien sukupolvien vuoksi. Ilmastoystävälliset ratkaisut tulisi nostaa esiin myös yksilön terveyskäyttäytymisenä. Moniin nykypäivän villityksiin nähden ilmastoystävälliset ratkaisut ovat terveysvaikutuksiltaan parhaimmistoa.
Emma Lommi, Hallituksen jäsen, Ympäristövastaava, Lääkärin sosiaalinen vastuu - LSV ry
Tämä blogi on julkaistu osana ilmasto.orgin Pariisin ilmastokokouksen blogisarjaa. Ilmasto.org-sivuostolla näkyy suomalaisten järjestöjen tekemä työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pääteemat ovat päästövähennyskeinot ja ilmastopolitiikka.
![]() |
|
48


09.12.2019
FINLUXista Suomen ensimmäinen hiilineutraali televisio
06.12.2019
Sievitalo ryhtyy laskemaan rakentamiensa omakotitalojen hiilijalanjäljen
04.12.2019
Yhteistyössä merkittävä metsiensuojelualue Sotkamon Losonvaaralle
03.12.2019
Keskuskauppakamari lanseeraa Ilmastositoumuksen hiilineutraaliuden edistämiseksi
02.12.2019
YK:n ilmastokokous Madridissa käyntiin tänään maanantaina 2.12. – Suomi luotsaa EU:ta neuvotteluissa
29.11.2019
Reilu Teko -keräyksessä 673 000 kiloa muovia talteen
28.11.2019
Helsingin kaupunki valmistelee luonnonsuojelualueiden perustamista kolmelle luodolle
27.11.2019
Espoo tavoittelee hiilikädenjälkensä kasvattamista
26.11.2019
Rakentamisen kiertotaloutta vauhditetaan pääkaupunkiseudulla kansainvälisellä yhteistyöllä

![]() ¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática. Consecuencias del cambio climático en los pecesSource: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma Could evaporation be the next renewable energy?Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle. Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono. Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentariaSource: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'. |
Tilaa uutiskirje RSS-syöte Yhteystiedot Lähetä uutisvinkki Käyttöehdot Fakta om CO2-raportti.fi About CO2-raportti.fi |
![]() ![]() |