Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 24.04.2019

Ilmastouutisia

Ilmastonmuutos lisää puutiaisaivokuumeen riskiä


15.01.2019 08:30

Ilmaston lämpeneminen avaa uusia elinympäristöjä monelle luonnosta tarttuvalle taudinaiheuttajalle Suomessa. Toisaalta jotkut infektiotaudit saattavat hiipua ekosysteemin muuttuessa. Yllätyksiä voi olla luvassa, sanoo professori Olli Vapalahti.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen monin tavoin sekä suoraan että välillisesti. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, tulvat, helleaallot ja kuivuus vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin myös Suomessa. Lisäksi ilmaston lämmetessä eläinvälitteiset jotkut taudit pystyvät leviämään pohjoisempaan, samoin ravintokasvien taudit.

Ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta levittävien punkkien lisääntymisenä ja niiden levinneisyysalueen siirtymisestä pohjoisemmaksi.

– Puutiaisen levinneisyysraja on aiemmin kulkenut Ilomantsi–Vaasa-linjalla, mutta nyt punkkeja tavataan Lappia myöten. Tämä liittyy selvästi ilmastonmuutokseen. Myös puutiaisaivokuumeen esiintymisalue on siirtynyt Euroopassa pohjoisemmaksi sekä korkeammalle vuoristossa esimerkiksi Itävallassa ja Slovakiassa. Tätä on vaikea liittää muuhun kuin ilmastonmuutokseen, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Suomeen saapuvista kymmenistä miljoonista muuttolinnuista neljä prosenttia tuo punkkeja mukanaan ja neljä prosenttia punkeista kantaa virusta. Nyt ilmasto on monin paikoin muuttunut sopivaksi näiden viruskantojen jäämiseksi Suomeen. Puutiaisaivokuumeen riskin lisääntymistä vastaan on siis hankala taistella, mutta tautia voidaan torjua rokotteilla.

Myös punkin aiheuttama ja puutiaisaivokuumetta yleisempi borrelioosi on selvästi lisääntynyt Suomessa. Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta.

Voiko metsässä syödä mustikoita?


Infektiotautien näkökulmasta Suomea uhkaa myös esimerkiksi myyräekinokokki. Keski-Euroopassa ja Virossa yleistä heisimatoa levittävät ketut ja supikoirat. Loinen voi tarttua ihmiseen esimerkiksi metsämarjojen kautta.

– Jos ketut alkavat pärjätä aiempaa paremmin, myyräekinokokin mahdollisuudet menestyä Suomessa kasvavat. Myyräekinokkia yritetään vastustaa muun muassa madottamalla Suomeen tuotavat koirat, sillä koira voi toimia loisen isäntänä.

Ilmastonmuutos voi myös hävittää joitain eläinperäisiä infektiotauteja. Lumen väheneminen saattaa vähentää metsämyyrien kannanvaihteluita ja huippumääriä, jolloin niiden levittämä Puumala-virus ja sen aiheuttama myyräkuume saattavat vähentyä.

Hyttysvälitteisten tautien, kuten denguekuumeen, chikungunyan ja zikavirusinfektion riskin arvioidaan yleistyvän Etelä-Euroopan ja Välimeren alueella. Sääskien levittämä Länsi-Niilin virus aiheutti viime vuonna suuren kuume-epidemian Euroopassa ja virus kipusi ensimmäisen kerran Saksan ja Tsekin korkeudelle.

– Meiltäkin jo löytyy tätä tautia välittävää vektorihyttystä, mutta jokin tekijä luonnossa estää viruksen asettumisen. Voi myös olla mahdollista, että olosuhteet ovat jossain jo sopivat, mutta virus ei ole ehtinyt sinne asti.

Vapalahden tutkimusryhmä on vastikään kartoittanut kaikki Suomen hyttyslajit.

– Entomologi Lorna Culverwell kolusi koko Suomen ja keräsi yli 50 000 hyttystä. Tällaista kartoitusta ole tehty 50 vuoteen. Selvitämme parhaillaan, mitä viruksia hyttysistä löytyy.

Globalisaatio myllertää mikrobienkin maailmaa


Vapalahden mukaan puutiaisaivokuume on selkeä esimerkki ilmastonmuutoksen vaikutuksesta luonnosta tarttuviin tauteihin. Ilmastotekijöille herkkä tauti on ilmastotekijöiden muututtua selvästi lisääntynyt.

– Monen infektiotaudin kohdalla kyseessä on globalisaation, kaupungistumisen ja muiden ympäristömuutosten summa, joista ilmastonmuutos on yksi osa. Tartuntatauteihin vaikuttavat lukuisat tekijät ekosysteemissä ja pienetkin muutokset voivat aiheuttaa yllätyksiä. Yllätyksiin onkin hyvä varautua vektorivälitteisten tautien mahdollisesti siirtyessä uusille alueille ja aiheuttaessa epidemioita.

Vapalahti suhtautuu tilanteeseen kuitenkin optimistisesti. Yhteisellä tahdolla ja poliittisilla päätöksillä asioihin voidaan vaikuttaa, kuten esimerkiksi freoniponnekaasujen ja baaritupakoinnin kielloista nähdään: euro voi toimia hyvänäkin konsulttina. Hän kannustaa lääkärikollegoitaan ottamaan aktiivista mielipidevaikuttajan roolia.

Professori Vapalahti painottaa tutkimuksen merkitystä yhteisen vihollisen torjunnassa.

– Ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutuksia voidaan todentaa pitkien aikasarjojen kautta. Tieteen rahoituksessa mennään valitettavasti nyt noin kolmen vuoden projekteissa, joten pitkiä aikasarjoja on vaikea ylläpitää. Tieteellistä, vertaisarvioitua näyttöä kuitenkin ehdottomasti tarvitaan, sillä ilmastonmuutos on sukupolvemme suurin haaste.

Messukeskus/CO2-raportti

Bookmark and Share






12


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska