Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 19.09.2019

Oulun lni

Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen on ympäristöpolitiikan ydinkysymyksiä myös Pohjois-Suomessa


17.03.2008 12:35

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston maanantaina järjestämässä seminaarissa ruodittiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjois-Suomeen. Seminaarilla haluttiin myös juhlistaa Valtion ympäristötalon käyttöönottoa.

Meteorologi Leena Neitiniemi-Upola Ilmatieteen laitokselta esitteli ilmastoennusteen vuosille 2070-2100. Ilmastoennuste lasketaan monimutkaisilla tietokonemalleilla, jotka sisältävät ilmakehämallin, valtamerimallin ja planeettamme lumen-jääpeitteen jakauman. Tämän lisäksi mallissa ennustetaan ihmiskunnan käyttäytyminen eri skenaarioiden avulla ja juuri eri skenaariot osoittavat, kuinka ihmiskunnan valinnoilla on suuri merkitys hiilidioksidipäästöihin. Ilmastoennustetta testataan laskemalla ennuste useiden mallien ja skenaarioiden kombinaatioilla. Tulokseksi on saatu kohoava keskilämpötila, muutoksia niin sademäärässä, lumipeitteessä kuin tehoisan lämpötilan summassakin.

Lisäksi ilmaston vaihtelevus lisääntyy. Toisaalta, elämme leveysasteella, jossa vuodet eivät ole veljeksiä, miksi vaihtelu olisi haitallista? Ongelma saattaa olla se, että yhteiskuntamme on muuttunut haavoittuvammaksi. Lisäksi haittavaikutukset keskittyvät eri alueille, kuin missä ongelmat aiheuttajat elävät. Suomalainen tuottaa paljon hiilidioksidia ja sijoittuu korkealle kansainvälisessä vertailussa.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus varautuu ilmastonmuutokseen
Ympäristöviranomaisten tehtäviin kuuluu osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä muuttuvan ilmaston vaikutusten ehkäisyyn. Johtaja Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoi ympäristökeskuksen varautuvan sääilmiöiden äärevöitymisestä johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten hallintaan. Keinoja ovat tulvariskien kartoitus, maa- ja metsätalouden tulvavahinkojen torjunta, pohjaveden saatavuuden turvaaminen kuivuuskausina sekä patoturvallisuuden sekä säännöstely- ja juoksutuskäytäntöjen kehittäminen. Alueidenkäytön ohjauksella pyritään vähentämään kasvihuonepäästöjä ja energian kulutusta sekä varautumaan haitallisiin sääilmiöihin. Tässä keskeisiä keinoja ovat muun muassa yhteiskuntarakenteen eheyttäminen, rakentamisen sijainnin ohjaus sekä matalenergiarakentamisen ja kaukolämmön rakentamisen edistäminen. Tavoitteena on myös vedenkulutuksen ja liikennetarpeen vähentäminen.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto ja ilmastonmuutos

Ympäristölupavirastot käsittelevät vesilain mukaiset luvat ja ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät ympäristölupa-asiat. Ympäristölupavirastot vaikuttavat ilmastonmuutokseen ratkaisujensa kautta.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston johtaja Kristiina Toivila totesi, että ilmastonmuutoksen aiheuttama vesimäärien kasvu ja virtaamien ja vedenkorkeuksien vuotuisen rytmin muuttuminen tulee näkymään uusissa vesitalousluvissa ja edellyttämään myös monien voimassa olevien vesitalouslupien tarkistamista. Tarkistamisen kohteeksi joutuvat monet säännöstelyluvat ja tulvasuojeluun liittyvät luvat. Vesiolojen äärevöityminen lisää tarvetta poikkeuslupien hakemiselle tulvan tai kuivuuden vuoksi. Poikkeusluvissa myönnetään nopeutettua menettelyä käyttäen lupa tilapäisesti poiketa voimassa olevasta luvasta. Lupa on saatava nopeasti vahinkojen välttämiseksi tai ainakin niiden pienentämiseksi.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston toimialueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä ympäristölupavelvollisia energiankuluttajia. Lupapäätöksissä rajoitetaan ympäristön pilaantumista aiheuttavia päästöjä, joista osa on kasvihuonekaasuja.

Ympäristöluvissa otetaan huomioon energian käytön tehokkuus ja annetaan tarvittaessa sitä koskevia määräyksiä ja sitä kautta torjutaan kasvihuonekaasuja ja ilmastonmuutosta.

Seminaarilla juhlistettiin Valtion ympäristötalon käyttöönottoa

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto muuttivat tammikuun lopulla Oulun Intiön kasarmialueelle entiseen armeijan esikuntarakennukseen. Rakennus on nimetty Valtion ympäristötaloksi.

Senaatti-kiinteistöjen omistama rakennus on muutettu nykyaikaiseksi toimistotaloksi. Ympäristötalossa on viidessä kerroksessa huoneistoalaa yli 5300 neliömetriä. Taloon sijoittuu pääosin toimistotiloja ja niiden aputiloja sekä kokoustiloja, joita talossa on yhteensä toistakymmentä.

Valtion ympäristötaloon muuttaneiden kahden viranomaisen tilat ovat osin yhteisiä, mutta virastot jatkavat toimintaansa itsenäisinä viranomaisina kuten tähänkin asti.

CO2-raportti.fi

Bookmark and Share






34


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska