Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 30.05.2020

Ilmastouutisia

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää valtion ja kuntien vahvaa kumppanuutta


24.04.2019 08:30

Kuntaliitto on täydentänyt ilmastopoliittisia hallitusohjelmatavoitteitaan. Kuntaliiton mukaan kuntien toimintaedellytyksiä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja kiertotalouden edistämisessä on vahvistettava. Kunnilla täytyy olla mahdollisuuksia osallistua tavoitteita koskevaan päätöksentekoon ja resursseja on kohdistettava kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyön tukemiseen.

-Kuntien keskeinen asema ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on tunnistettu. Yli puolet suomalaisista asuu kunnassa, jossa tehdään tavoitteellista ilmastotyötä ja yli neljännes kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Kunnat tarvitsevat tavoitteidensa toteuttamiseen kuntalaisten ja alueen yritysten lisäksi valtion vahvaa panostusta, sanoo ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Kuntien ilmastotyöhön liittyviin investointi- ja rahoitustarpeisiin on kehitettävä kansallisia ratkaisuja ja pysyviä tukijärjestelmiä. Hankepainotteisesta kehittämistyöstä tulee siirtyä jatkuvampaan työhön.

Maankäytön, rakentamisen ja liikkumisen kehittämisellä ilmastotavoitteisiin


Tuloksellinen ilmastotyö ja tiukentuvat tavoitteet edellyttävät yhteistyötä kuntien ja valtion kesken. Maakäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi valtion ja kaupunkiseutujen MAL-sopimuksia on kehitettävä vahvemmaksi ilmastonäkökulmat yhdistäväksi yhteistyön välineeksi. Valtion on oltava valmis laajentamaan sopimuksellista yhteistyötä myös uusille kaupunkiseuduille. Myös uudet avaukset kuntien ja valtion sopimukselliseen ilmastoyhteistyöhön ovat tervetulleita.

-Kunnat tekevät ilmastotyötä omista lähtökohdistaan, ja erilaiset kunnat tarvitsevat erilaista tukea. Valtion ja kuntien kumppanuusmallilla saadaan parhaimmillaan aikaan aina kyseiselle seudulle parhaiten sopivia ratkaisuja. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on hyvä esimerkki tällaisesta valtion ja kuntien välisestä ”green-dealista”, jolla toimeenpannaan EU-säätelyä.

Maankäyttö ja rakentaminen vaikuttavat kykyymme hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. On tärkeää, että kunnilla säilytetään toimivalta, tarvittavat työkalut ja resurssit maankäytön suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon. Kuntien kaavamonopoli on ehdoton edellytys globaaleihin haasteisiin sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin vastaamiseen. Kestävä liikkuminen kaupunkiseuduilla edellyttää valtion panostusta joukko-, raide- ja kevyeeseen liikenteeseen ja harvaan asutuissa kunnissa erilaisten liikkumistarpeiden yhdistämistä.

Sopeutumisen ja varautumisen vastuut jaettava


Ilmastonmuutos on kuntien toiminnalle riski, jonka mahdolliset vaikutukset on huomioitava päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Sopeutuminen ja varautuminen muuttuvaan ympäristöön edellyttää ilmastovaikutusten huomioimista jokaisella toimialalla.

-Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin käytännön toimiin ei tällä hetkellä ole selkeää vastuunjakoa, rahoitusta eikä omistajaa, mikä estää ja hidastaa sopeutumis- ja varautumistoimien etenemistä. Sopeutumisen toimenpiteille on järjestettävä nykyistä vahvempi kansallinen koordinaatio ja rahoitus. Kansallisesta ja alueellisista riskinarvioinneista on siirryttävä paikallisen riskinarvioinnin tukemiseen, kertoo Riipinen.

Suomen kuntaliitto/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska