Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 24.09.2018


Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa uusia painopisteitä


02.10.2017 10:00

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on selvittänyt yhteistyössä seudun kaupunkien ja HSL:n kanssa pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uusia haasteita ja painopistealueita. Työ on tuottanut taustatietoa sopeutumisen strategisen tason suunnitteluun.

Ilmastonmuutoksen eteneminen, muutoksen nopeus ja seuraukset yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheuttavat suuria haasteita myös pääkaupunkiseudulle. Sopeutumista tehdään, mutta siinä on kuitenkin edelleen puutteita ja sektoreita, joilla varautumisen tarpeeseen ei ole vielä täysin havahduttu. Tieteellinen tieto ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista sekä kokemukset niihin varautumisesta lisääntyvät jatkuvasti. Toimintaympäristömme myös muuttuu mm. kaupunkien kasvun ja rakentamista, maankäyttöä ja vesihuoltoa koskevien säädösten uudistusten myötä.

‒ HSY on selvitt√§nyt yhteisty√∂ss√§ p√§√§kaupunkiseudun kaupunkien ja HSL:n kanssa seudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uusia haasteita ja niist√§ aiheutuvia tarpeita ja tunnistanut uusia sopeutumisen painopistealueita, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Kahdeksan uutta painopistealuetta

Uusiksi painopistealueiksi valittiin kahdeksan seudun sopeutumisen kannalta keskeistä sektoria: viherrakenne, sosiaali- ja terveyspalvelut, ilmastoviisas asuminen, hulevesien hallinta, vesi- ja jätehuolto, valmiussuunnittelu ja omatoiminen varautuminen, joukkoliikennejärjestelmän sopeutuminen ja yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa. Osalla näistä sopeutuminen on vasta alkuvaiheessa, osalla taas sopeutuminen on jo osa normaalia suunnittelua ja toimintaa, kuten hulevesien hallinnassa. Kaikki painopistealueet ovat tärkeitä tekijöitä kaupunkiympäristön varautumisessa muuttuvaan ilmastoon.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa sosiaalinen haavoittuvuus on sis√§√§nrakennettu toimintamalleihin. √Ąkillisiin tilanteisiin, kuten s√§√§n √§√§ri-ilmi√∂ihin reagoiminen, on jokap√§iv√§ist√§ toimintaa: helteet koettelevat kaupunkien herkimpi√§ asukkaita l√§hes joka kes√§. Kuitenkin ilmastonmuutoksen pidempiaikaisiin vaikutuksiin varautuminen on vasta k√§ynnistym√§ss√§. Sit√§ edist√§isiv√§t mm. tiedon levitt√§minen henkil√∂st√∂lle ja ohjeistukset siit√§, miten ilmastoriskeihin voidaan ty√∂ss√§ varautua.

‒ Viherrakenteet, kuten puistot ja viherkatot tuottavat asukkaille viihtyis√§mp√§√§ kaupunkiymp√§rist√∂√§ ja terveyshy√∂tyj√§, mutta ne edist√§v√§t my√∂s s√§√§n ja ilmaston vaihteluihin varautumista muun muassa varjostamalla ja viilent√§m√§ll√§ rakennuksia ja pid√§tt√§m√§ll√§ sadevesi√§, kertoo HSY:n tulosaluejohtaja Irma Karjalainen.

Ilmastoriskit huomioitava kaikessa toiminnassa

Ilmastomme on muutoksessa ja sen ennakoimattomuus saattaa lisääntyä. Kaupunkien on syytä varautua kaikessa toiminnassaan myös ilmastoriskeihin. Tätä varten ilmastotiedon välittäminen on tärkeää, sillä aihe on uusi monille toimijoille. Ilmastoriskien seuraaminen ja raportointi tuottavat myös tärkeää tietoa varautumisen tilasta ja hyvistä käytännöistä.

Kaupunkiseutujen ilmastonmuutokseen sopeutuminen on oppimisprosessi, johon sopeutumisen toteutumisen seuranta tuottaa tietoa. Pääkaupunkiseudulla kehitetään yhteistyössä välineitä ja mittareita, joilla seudun sopeutumisen tilaa voidaan arvioida ja tarvittaessa muuttaa nykyisiä käytäntöjä ja menettelyitä.

HSY seuraa ja viestii

HSY seuraa ja raportoi uusien painopistealueiden sopeutumisen edistymistä. Hyviä sopeutumisen esimerkkejä ja kokemuksia kartoitetaan ja välitetään eri kanavien kautta eteenpäin. HSY rakentaa ja kehittää edelleen myös erilaisia yhteistyöhankkeita seudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi.

HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






34

 +2%  -1%  +1%  +2%  +4%

Yhteensä kton CO2 ekv:
449
  - Maatalous:
19
%
  - Jätehuolto:
9
%
  - Lämmitys:
8
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
6
%
  - Tieliikenne:
57
%
Asukasta kohden:
85
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +2
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni