Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 18.06.2018


Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa uusia painopisteitä


02.10.2017 10:00

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on selvittänyt yhteistyössä seudun kaupunkien ja HSL:n kanssa pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uusia haasteita ja painopistealueita. Työ on tuottanut taustatietoa sopeutumisen strategisen tason suunnitteluun.

Ilmastonmuutoksen eteneminen, muutoksen nopeus ja seuraukset yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheuttavat suuria haasteita myös pääkaupunkiseudulle. Sopeutumista tehdään, mutta siinä on kuitenkin edelleen puutteita ja sektoreita, joilla varautumisen tarpeeseen ei ole vielä täysin havahduttu. Tieteellinen tieto ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista sekä kokemukset niihin varautumisesta lisääntyvät jatkuvasti. Toimintaympäristömme myös muuttuu mm. kaupunkien kasvun ja rakentamista, maankäyttöä ja vesihuoltoa koskevien säädösten uudistusten myötä.

‒ HSY on selvitt√§nyt yhteisty√∂ss√§ p√§√§kaupunkiseudun kaupunkien ja HSL:n kanssa seudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uusia haasteita ja niist√§ aiheutuvia tarpeita ja tunnistanut uusia sopeutumisen painopistealueita, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Kahdeksan uutta painopistealuetta

Uusiksi painopistealueiksi valittiin kahdeksan seudun sopeutumisen kannalta keskeistä sektoria: viherrakenne, sosiaali- ja terveyspalvelut, ilmastoviisas asuminen, hulevesien hallinta, vesi- ja jätehuolto, valmiussuunnittelu ja omatoiminen varautuminen, joukkoliikennejärjestelmän sopeutuminen ja yhteistyö yritysten ja järjestöjen kanssa. Osalla näistä sopeutuminen on vasta alkuvaiheessa, osalla taas sopeutuminen on jo osa normaalia suunnittelua ja toimintaa, kuten hulevesien hallinnassa. Kaikki painopistealueet ovat tärkeitä tekijöitä kaupunkiympäristön varautumisessa muuttuvaan ilmastoon.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa sosiaalinen haavoittuvuus on sis√§√§nrakennettu toimintamalleihin. √Ąkillisiin tilanteisiin, kuten s√§√§n √§√§ri-ilmi√∂ihin reagoiminen, on jokap√§iv√§ist√§ toimintaa: helteet koettelevat kaupunkien herkimpi√§ asukkaita l√§hes joka kes√§. Kuitenkin ilmastonmuutoksen pidempiaikaisiin vaikutuksiin varautuminen on vasta k√§ynnistym√§ss√§. Sit√§ edist√§isiv√§t mm. tiedon levitt√§minen henkil√∂st√∂lle ja ohjeistukset siit√§, miten ilmastoriskeihin voidaan ty√∂ss√§ varautua.

‒ Viherrakenteet, kuten puistot ja viherkatot tuottavat asukkaille viihtyis√§mp√§√§ kaupunkiymp√§rist√∂√§ ja terveyshy√∂tyj√§, mutta ne edist√§v√§t my√∂s s√§√§n ja ilmaston vaihteluihin varautumista muun muassa varjostamalla ja viilent√§m√§ll√§ rakennuksia ja pid√§tt√§m√§ll√§ sadevesi√§, kertoo HSY:n tulosaluejohtaja Irma Karjalainen.

Ilmastoriskit huomioitava kaikessa toiminnassa

Ilmastomme on muutoksessa ja sen ennakoimattomuus saattaa lisääntyä. Kaupunkien on syytä varautua kaikessa toiminnassaan myös ilmastoriskeihin. Tätä varten ilmastotiedon välittäminen on tärkeää, sillä aihe on uusi monille toimijoille. Ilmastoriskien seuraaminen ja raportointi tuottavat myös tärkeää tietoa varautumisen tilasta ja hyvistä käytännöistä.

Kaupunkiseutujen ilmastonmuutokseen sopeutuminen on oppimisprosessi, johon sopeutumisen toteutumisen seuranta tuottaa tietoa. Pääkaupunkiseudulla kehitetään yhteistyössä välineitä ja mittareita, joilla seudun sopeutumisen tilaa voidaan arvioida ja tarvittaessa muuttaa nykyisiä käytäntöjä ja menettelyitä.

HSY seuraa ja viestii

HSY seuraa ja raportoi uusien painopistealueiden sopeutumisen edistymistä. Hyviä sopeutumisen esimerkkejä ja kokemuksia kartoitetaan ja välitetään eri kanavien kautta eteenpäin. HSY rakentaa ja kehittää edelleen myös erilaisia yhteistyöhankkeita seudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi.

HSY/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni