Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 05.12.2020

Ilmastouutisia

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli EU:n elvytysrahoituksen roolista Suomen uudistamisessa vähähiiliseksi


11.11.2020 07:25

EU:n elpymisrahoitus tarjoaa meille tuhannen taalan paikan elvyttää taloutta ja synnyttää uusia työpaikkoja samalla kun ratkomme ilmasto- ja luontokriisejä.

Kuva: Flickr/SenorCodo

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli kestävän kasvun ohjelman, EU:n elpymisrahoituksen ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston roolista Suomen rakenteellisessa uudistamisessa vähähiiliseksi.

Merkittävä määrä EU-rahoitusta kanavoidaan koronaepidemian aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin vastaamiseksi. Elpymisvälineen kautta Suomi saa noin 2,3 miljardia euroa, josta noin puolet käytetään vihreään siirtymään ja ilmastotoimiin. Myös loput 50 prosenttia käytetään siten, etteivät sillä rahoitettavat toimet vahingoita ympäristöä tai hidasta ilmastotavoitteiden saavuttamista (ns. do no harm -periaate). Parhaillaan eri ministeriöiden yhteistyönä laaditaan Suomelle kestävän kasvun ohjelmaa, jossa linjataan keinoista, joilla EU-rahoituksen tavoitteita toteutetaan. Vihreään siirtymän tukemiseksi edistetään muun muassa teollisuuden, liikenteen ja asumisen uudistumista.

Toinen keskeinen rahoituslähde on EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), jonka kokoa kasvatettiin huomattavasti koronaelpymisen ja reilun hiilineutraaliussiirtymän edistämiseksi. Rahastolla tuetaan aluetalouden uudistamista ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Rahoitusta suunnataan erityisesti vähän kehittyneille alueille, joilla siirtymän haitalliset vaikutukset ovat suurimpia. Hallitus on budjettiriihessä 2020 sopinut, että Suomessa rahoitusta kohdennetaan erityisesti turvetta korvaaviin investointeihin ja teollisen murroksen tukemiseen, kuten komissio on suosittanut. Elinkeinonsa menettävien turveyrittäjien ja -työntekijöiden sopeutumisen tukemisen lisäksi rahoitusta voidaan hyödyntää myös turvemaiden ennallistamiseen.

Myös maaseudun kehittämisrahaa on lisätty kestävän elvytyksen tukemiseksi, ja rahoitusta suunnataan erityisesti maatalouden puhtaan energian investointeihin ja digitalisaatioon.
Ministerityöryhmä keskusteli elpymisvälineen, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston sekä maaseudun kehittämisrahan kautta kanavoituvan rahoituksen suuntaamisesta ja tarpeesta sovittaa niitä yhteen.

”EU:n elpymisrahoitus tarjoaa meille tuhannen taalan paikan elvyttää taloutta ja synnyttää uusia työpaikkoja samalla kun ratkomme ilmasto- ja luontokriisejä. Olemme sitoutuneet huomioimaan ilmasto- ja luontovaikutukset kaikessa elvytysrahoituksessa. Eurooppa ja Suomi investoivat nyt johtajuuteen puhtaiden ratkaisujen markkinoilla. Tämä takaa tulevaisuuden hyvinvoinnin niin ihmisille kuin luonnolle”, ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen painottaa.

Valtioneuvosto antaa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta selonteon eduskunnalle vuoden 2020 loppupuolella. Tavoitteena on laatia Suomen kestävän kasvun ohjelman alustava suunnitelma vuoden 2020 loppuun mennessä. Lopullinen ohjelma tulee toimittaa Euroopan komissiolle huhtikuun 2021 loppuun mennessä. Ehdotus oikeudenmukaisen siirtymän rahaston käyttöönotolle jätetään Euroopan komissiolle ensi kevään aikana.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






46


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska