Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 20.02.2020

Etel-Suomen lni

Ilmanvaihdon optimoinnilla säästöjä Helsingissä


02.11.2009 19:12

Vuosien 1993-2005 välisenä aikana 500:ssa Helsingin kaupungin omistamassa kiinteistössä on suoritettu energiakatselmus, jossa on arvioitu kiinteistöjen energiansäästöpotentiaali tarkoituksena minimoida energiankulutus sekä ehdotettavien CO2-päästöjen syntyminen.

Katselmuksissa havaittiin, että koulurakennusten liikunta- ja juhlasalien iltakäytön aikainen ilmanvaihto aiheuttaa kaupungille tuntuvia kustannuksia. Täydellä teholla toimiva ilmanvaihto on mitoitettu 300-400 hengelle. Puolitehollakin mitoitus vastaa 150-200 hengen tarvetta. Iltaisin liikunta- ja juhlasalissa on tilanteesta riippuen 20-40 henkeä. Energian säästämiseksi ilmanvaihto haluttiin optimoida voimistelusalissa kuormitusta vastaavaksi sisäilman laatua huonontamatta. Samalla haluttiin varmistaa, ettei sisäilman kosteus aiheuta haittaa rakenteisiin suihku- ja pukeutumistiloissa. Tehostettu ilmanvaihto kytkeytyy pois päältä kosteuden palautuessa normaalitasolle.

13 prosentin säästö lämmitys- ja sähköenergiassa

- Pilotiksi valittiin Konalan kaupunginosassa sijaitseva koulu. Vaihdoimme vanhat puhaltimet suoravetoisiksi kammiopuhaltimiksi, joiden hyötysuhde on korkea. Puhaltimille asennettiin taajuusmuuttajaohjaus, jonka avulla ilmamäärä säädetään hiilidioksidimäärän ja suhteellisen kosteuden mukaan todellista ilmanvaihtotarvetta vastaavaksi. Myöhemmin suihku- ja pukeutumistilojen ilmanvaihtoon lisättiin ohjauslukitus, jonka ansiosta ilmanvaihto ei ole turhaan päällä kosteilla kesäilmoilla, jolloin kuivausvaikutusta ei ole, kertoo Helsingin kaupungin energia-asiantuntija Timo Posa.

Jo ennen uuden suihku- ja pukeutumistilojen ohjauslukituksen asentamista muutoksella saavutetut vuotuiset lämmitysenergian säästöt olivat 62 MWh ja sähkön säästöt 20 MWh. Se vastaa noin 13 prosentin säästöä lämmitys- ja sähköenergiassa. Kustannuksissa se merkitsee noin 4 500 euron säästöä vuodessa. Samalla päästöt vähenevät noin 26 500 kg.

- Säästöt tulevat vielä kasvamaan, kun vasta toteutetun suihku- ja pukeutumistilojen ohjauslukituksen hyödyt näkyvät käytännössä. Koko investoinnin veroton hinta oli 21 600 euroa ja sen takaisinmaksuaika on noin 4 vuotta, Posa sanoo.

Helppo monistaa myös muihin kohteisiin

Vastaavat säästötoimet ovat helposti toteutettavissa ja monistettavissa kaikissa tiloissa, joissa ilmanvaihdon tarve vaihtelee, kuten esimerkiksi kirjastoissa, auditorioissa ja liikuntasaleissa. Toimenpiteisiin ratkaisun hyödyntämiseksi laajemminkin on jo ryhdytty. Jos investointi toteutettaisiin kolmanneksessa vastaavista Helsingin kaupungin kouluista, joita on noin 150, kaupunki säästäisi vuositasolla yli 225 000 euroa ja koulujen aiheuttama hiilidioksidikuormitus laskisi yli miljoonalla kilolla.

Helsingin kaupunki on tehnyt pitkäjänteistä työtä energiataloutensa hallitsemiseksi. Jo vuonna 1974 Helsingin kaupunki perusti energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on koordinoida energiatehokkuuden edistämistä ja ilmastonmuutoksen hidastamista kaupungissa. Käytännön toimenpiteet hoitaa HKR-Rakennuttaja. Vuonna 1993 aloitettiin systemaattinen energiansäästöohjelma. Ohjelma liittyy kaupungin vuonna 1993 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tekemään energiatehokkuussopimukseen.

Helsingin kaupungin rakennusvirastoon kuuluva HKR-Rakennuttaja vastaa kiinteistöjen ja niiden infrastruktuurin rakennuttamisesta Helsingin kaupungille.

CO2-raportti

Bookmark and Share






7


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska