Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 25.08.2019

Ilmastouutisia

Ilmansuojeluohjelmaa kommentoimalla voi vaikuttaa tulevaisuuden ilmanlaatuun


17.01.2019 08:30

Kansallisen ilmansuojeluohjelman luonnosta on mahdollista kommentoida lausuntokierroksella 25.1.2019 asti. Ilmansuojeluohjelma ulottuu vuoteen 2030 ja sen tavoitteena on vähentää ilmansaasteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ja parantaa ihmisten elinympäristön viihtyisyyttä.

Tulevaisuuden ilmanlaatuun ja sekä omaan että naapureiden terveyteen voi vaikuttaa ottamalla kantaa ohjelmaluonnokseen. Ympäristöministeriö jalostaa luonnoksen ehdotuksia saadun palautteen perusteella lopullisiksi toimenpiteiksi.

Ilmansuojeluohjelman laatimista edellyttää EU:n päästökattodirektiivi. Jäsenmaiden laatimien ohjelmien tarkoituksena on vähentää ilmansaasteista aiheutuvia terveyshaittoja EU:n alueella 48 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ilmansuojeluohjelman tulee sisältää konkreettiset eri sektoreiden toimet, joiden avulla päästökattodirektiivissä asetetut päästöjen vähentämisvelvoitteet toteutuvat. Päästöjen vähentämisvelvoitteet on asetettu rikkidioksidille, typen oksideille, haihtuville orgaanisille yhdisteille, pienhiukkasille ja ammoniakille.

Suomen päästövähennysvelvoitteet ovat pienemmät kuin useimpien muiden maiden, koska Suomi on jo tehnyt paljon päästöjen vähentämiseksi, ja koska Suomi on harvaan asuttu maa ja siten haitoille altistuvia ihmisiä on vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Ilmansaastepitoisuuksille ei kuitenkaan ole turvallista alarajaa. Suomen ohjelman yhtenä tavoitteena on myös mustahiilipäästöjen vähentäminen.

Ilmansuojeluohjelman valmistelussa tehtyjen arvioiden mukaan Suomi täyttää päästökattodirektiivin velvoitteet, jos kaikki jo sovitut toimet energia- ja liikennesektoreilla sekä maataloudessa toteutetaan. Tämä ei kuitenkaan riitä terveyshaittojen ja niistä aiheutuvien haittakustannusten merkittävään vähenemiseen.

Ilmansaasteet aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 2 000 ennenaikaista kuolemaa, vaikka ilmamme arvioidaan olevan maailman puhtainta. Eniten terveyshaittoja aiheuttavat pienhiukkaset, joiden suurin lähde Suomessa on puun pienpoltto. Sen arvioidaan aiheuttavan vuosittain 200 ennenaikaista kuolemaa – yhtä paljon kuin tieliikenne. Suurin altistus on pientalovaltaisissa taajamissa, joissa puunpolton savut tulevat matalalta ja jäävät hengityskorkeudelle. Pienpolton suhteellinen osuus tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä, koska muiden päästölähteiden eli tieliikenteen, työkoneiden, teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vähenevät lainsäädännön keinoin. Puun pienpolttoa eivät tällä hetkellä koske mitkään määräykset, eikä sitä tulla ohjelman kautta kieltämään jatkossakaan. Polttopäästöjä on vähennettävä muilla keinoilla.

Tämän vuoksi ohjelmaa valmistellut työryhmä ehdottaa lisätoimenpiteitä, joilla voidaan vähentää erityisesti taajama-alueiden puun pienpolton ja tieliikenteen päästöjä. Lisäksi ehdotukset koskevat ilmansuojelun entistä parempaa kytkemistä yhteiskunnan eri sektoreilla tehtävään päätöksentekoon.

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 (lausuntopalvelu.fi)

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






31


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska