Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 07.06.2020

Ilmastouutisia

Hiilidioksidia vapautuu järvistä yhä enemmän ilmastonmuutoksen edetessä


05.07.2019 08:30

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvillä on merkittävä rooli hiilen kiertokulussa maapallolla.

Kuva: Flickr / latetzki

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvillä on merkittävä rooli hiilen kiertokulussa maapallolla. Pohjoisilla alueilla on paljon pieniä ja matalia järviä, joiden biologinen toiminta on vilkasta niihin valuma-alueilta tulevan orgaanisen aineen kuormituksen takia. Kun mikrobit hajottavat järvien veteen ja pohjasedimenttiin kertyvää orgaanista ainetta, monissa järvissä syntyy enemmän hiilidioksidia kuin veteen voi liueta, ja osa hiilidioksidista vapautuu ilmakehään.

Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa fysiikan alan väitöstutkimuksessa FM Petri Kiuru arvioi, että järvien merkitys ilmakehän hiilidioksidilähteenä on kuluvan vuosisadan lopulla ilmastonmuutoksen myötä yhä suurempi. Tutkimuksessa kehitettiin vertikaalinen järvimalli järvien hiilenkierron tutkimiseen.

Kiuru tutki väitöstyössään järvien hiilenkiertoa prosessipohjaisen, järven lämpötilajakauman ja vedenlaadun aikakehitystä kuvaavan mallin avulla keskittyen erityisesti järviveden ja ilmakehän välisen hiilidioksidivaihdon tarkasteluun. Tutkimuksen tavoitteena oli myös arvioida, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvien hiilidynamiikkaan.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman ilman lämpötilan nousun ja vuotuisen sadannan kasvun vaikutuksesta pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvet lämpenevät ja järviin kulkeutuvan orgaanisen aineen määrä saattaa kasvaa. Se tutkimuksen mukaan kasvattaa myös järvien hiilidioksidipitoisuutta ja niistä ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrää. Tämä tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa globaalissa hiilen kiertokulussa tapahtuvia muutoksia.

Prosessipohjaiset mallit ovat työkalu järven dynaamisten prosessien hahmottamisessa


Tutkimuksessa selvitettiin mallinnuksen avulla myös, kuinka uudet arviot järvien ja ilmakehän välisen hiilidioksidivaihdon voimakkuudesta vaikuttavat pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvien hiilitaseen määrittämiseen. Uusilla mittausmenetelmillä tehdyt jatkuvatoimiset hiilidioksidivuomittaukset ovat osoittaneet, että hiilidioksidia vaihtuu järviveden ja ilmakehän välillä enemmän ja nopeammin kuin on aiemmin arvioitu. Tämän myötä myös järvissä syntyvän hiilidioksidin ja ulkoisen hiilikuormituksen, pohjavesikuormitus mukaan lukien, määrää tulisi arvioida ja selvittää tarkemmin.

Prosessipohjaiset mallit ovat tärkeä työkalu järvessä tapahtuvien monimutkaisten dynaamisten prosessien hahmottamisessa ja tutkimisessa. Niiden avulla järveä voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti ja tutkia eri osatekijöiden, kuten jääpeitteen, hydrodynamiikan, lämpöolojen, kemiallisten ja biologisten prosessien sekä valuma-alueen ainekuormituksen aiheuttamaa yhteisvaikutusta. Tutkimuksessa kehitettyä ja käytettyä vertikaalista järvimallia voidaan jatkossa hyödyntää järviekosysteemitutkimuksessa. Mallityökalua voidaan soveltaa erilaisten järvien nykyhetken ja tulevaisuuden hiilenkierron kuvaamiseen varsinkin yhdistettynä malleihin, jotka simuloivat järven valuma-alueen hydrologisia ja biokemiallisia prosesseja ja järven valuma-aluekuormitusta.

Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations, 89, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7777-1.
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7777-1

Jyväskylän yliopisto/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska